Miten sähkömarkkinat toimivat Suomessa

Sähkömarkkinat koostuvat sähköntuottajista, sähköverkkoyhtiöistä ja sähkönmyyjistä. Niillä kaikilla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että sähköä on saatavilla aina kun sitä tarvitaan.

Toimiva sähköjärjestelmä pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä – nykyään yhä useammin myös kirjaimellisesti. Millaisista osista sähkömarkkinat Suomessa oikein koostuvat?

Sähkön tuotanto on Suomessa hajautettua

Sähköä tuotetaan Suomessa usealla eri energialähteellä ja tuotantomuodolla. Tärkeimmät sähköntuotannon energialähteet ovat alla olevan kaavion mukaan suuruusjärjestyksessä: ydinvoima, vesivoima, biomassa, tuulivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet ja aurinkovoima. Lähde: https://energia.fi/files/4428/Sahkovuosi_2022.pdf

Sähkön tuotanto energialähteittäin ja nettotuonti 2022

Suomessa on noin 80 sähköä tuottavaa energiayritystä ja noin 800 voimalaitosta, joista yli neljännes on vesivoimalaitoksia. Maamme sähköntuotanto on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna varsin hajautettua, mikä lisää tuotannon varmuutta.

Oman tuotannon lisäksi tuomme sähköä myös muualta, mutta myös viemme sitä lähialueen maihin. Suomesta sähköntuottajat myyvät sähkönsä sähkönmyyntiyhtiöille, jotka puolestaan myyvät sen edelleen sähkön käyttäjille.

Sähköä pitää tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä käytetään. Suomen sähköjärjestelmästä vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid. Sen tehtävä on varmistaa, että tuotannon ja kulutuksen välillä vallitsee aina tasapaino koko maassa.

Sähkö siirtyy sähköverkossa

Sähköntuottajien laitoksista sähkö siirretään sähkön käyttäjille koko maan kattavan sähköverkon kautta. Suomen sähköverkko koostuu kolmesta osasta: kantaverkosta, suurjännitteisistä jakeluverkoista ja jakeluverkoista.

Sähkön käyttäjä ei voi valita sähköverkkoyhtiötä, vaan sopimus tehdään sen toimijan kanssa, joka omistaa alueen verkon. Käyttäjä saa kuitenkin valita miltä sähkönmyyntiyhtiöltä sähkönsä ostaa.

Sähköverkon taajuuden pitää olla aina 50 Hz, koska Suomessa sähkökäyttöiset laitteet vaativat sen toimiakseen. Jos tuotanto ylittää kulutuksen, sähköverkon taajuus kasvaa, ja jos kulutus ylittää tuotannon, taajuus pienenee. Tällöin tuotantoa pitää nopeasti vähentää tai lisätä, jotta tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino saadaan palautettua.

Sähkön hinta määräytyy Nord Pool -sähköpörssissä

Suomella on ollut 1990-luvulta lähtien yhteiset sähkömarkkinat Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Yhteisten sähkömarkkinoiden hinnat määräytyvät Nord Pool -sähköpörssissä. Sähköpörssissä sähköntuottajat tarjoavat sähköä myyntiin ja sähkönmyyjät ostavat sitä.

Sähköpörssi toimii kuten muutkin raaka-ainepörssit, eli kaupankäynnin kohteena olevan hyödykkeen hinta muodostuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun sähkön tuotanto ei pysty vastaamaan kysyntään, hinta nousee, ja toisin päin. Siksi sähkö on kalliimpaa esimerkiksi päivisin, tyynellä säällä ja talvisin mutta edullisempaa öisin, tuulisina päivinä sekä kesäisin.

Sähkön hinta määräytyy Nord Pool -sähköpörssissä

Spot-hinta vaihtelee tunneittain

Nord Pool -sähköpörssissä määritettäviä sähkön hintoja kutsutaan spot-hinnoiksi. Se on markkinahinta, jolla sähkönmyyjät ostavat sähköä, ja muodostaa pohjan sille hinnalle, jolla sähkö myydään edelleen käyttäjille. Spot-hinta vaihtelee tunti tunnilta ympäri vuorokauden ja vuoden. Spot-hinta määräytyy vuorokautta aikaisemmin jokaiselle seuraavan vuorokauden tunnille.

Tunneittain päivittyviä spot-hintoja noudattavalla pörssisähkösopimuksella sähkönkäyttäjä voi hyödyntää sähkön hinnan vaihteluita ja vaikuttaa itse sähkölaskunsa loppusummaan. Tarjolla on myös kiinteähintaisia sopimuksia, joilla sähkön hinnan heilahteluilta voi suojautua.

Futuurit takaavat pysyvän sähkön hinnan

Sähkön tuottajat ja ostajat voivat suojautua spot-hinnan vaihteluilta ostamalla niin sanottuja futuureita. Futuurit takaavat sähkön hinnan ennalta sovituksi ajaksi, jopa useiksi vuosiksi. Futuurien hinta perustuu markkinoiden arvioon keskimääräisestä spot-hinnasta futuurin käsittämällä ajanjaksolla.

Futuureita myydään ja ostetaan Nasdaq OMX Commodities -johdannaismarkkinoilla. Siellä kauppaa käyvät sähköntuottajat ja suuret sähkön kuluttajat, kuten teollisuusyritykset, sekä sähkönmyyjät, jotka myyvät sähköä edelleen asiakkailleen.

Suomi on osa Euroopan sähkömarkkinoita

Suomi on osa sekä Pohjoismaiden että Euroopan sähkömarkkinoita, ja maamme sähköverkko on yhdistetty Euroopan sähköjärjestelmään.

Siksi sähkön hintaan Suomessa vaikuttaa naapurimaiden lisäksi myös muun Euroopan tilanne. Jos sähkön tuotannossa käytettävien raaka-aineiden saatavuudesta on muualla pulaa, se näkyy nousseena sähkön hintana meilläkin.

Jos sähkön tuotannossa käytettävien raaka-aineiden saatavuudesta on muualla pulaa, se näkyy nousseena sähkön hintana myös Suomessa.

Vattenfall myy ainoastaan fossiilivapaata sähköä

Vattenfall myy sähköä koko Suomessa. Kaikki Vattenfallin Suomessa kotitalouksille ja pk-yrityksille myymä sähkö on tuotettu fossiilivapaasti, eli aurinko-, tuuli-, vesi- ja ydinvoimalla. Suomalaiset kuluttajat mieltävät Vattenfallin Suomen vastuullisimmaksi sähköyhtiöksi vuoden 2023 Sustainable Brand Index -kyselyssä viidettä kertaa peräkkäin.

Fossiilivapaalla sähköntuotannolla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä – lue täältä, miksi valita fossiilivapaa sähkösopimus.

Lue lisää

Sähkömarkkinat avautuivat kilpailulle 1995

Näin toimivat sähkömarkkinat Suomessa

Suomen sähkömarkkinat avattiin asteittain kilpailulle vuonna 1995 voimaantulleella sähkömarkkinalailla.

Lisätietoa Suomen sähkömarkkinasta

Näin käy kauppa sähköpörssissä

Lähes kaikki Suomen sähkökauppa tapahtuu pohjoismaisen Nord Pool -sähköpörssin kautta. Nord Poolin sähkönhinnat määrittävät siis vakiohinnat koko pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Näin käy kauppa sähköpörssissä

Sähkömarkkinat - sähkön käyttäjän perusopas

Teollisuus, sairaalat ja toimistot. Suurin osa yhteiskunnan toiminnoista on riippuvaisia sähköstä. Sähkö tuntuu yksinkertaiselta ja itsestään selvältä, mutta sähkömarkkinat koostuvat useista osista, jotka kaikki tarvitaan toimivaan sähköjärjestelmään.