Ilmalämpöpumppu ABC

Ilmalämpöpumppujen erot

Laadukkaidenkin ilmalämpöpumppujen hintahaitari on laaja, noin 1800 eurosta aina yli 3000 euroon saakka. Yksi selkeä ero on tietysti lämpöpumpun hyötysuhde ja teho, eli sen kyky tuottaa lämpöä varsinkin kylmemmillä ilmoilla. Tästä kertoo toisaalta lämmitysteholuku ja toisaalta SCOP-arvo ja energialuokka – mitä korkeampi SCOP ja teho, sitä enemmän lämpöä pumppu kykenee tuottamaan myös kylmällä ilmalla.

Älä valitse liian tehokasta pumppua

Ylikokoista ilmalämpöpumppua ei kuitenkaan kannata valita – tärkeä on myös pumpun pienin ottoteho, eli se teho jolla pumppu käy vielä jatkuvasti ilman katkoja. Periaatteessa kuitenkin tehokkaampi ja paremman hyötysuhteen omaava pumppu voi vastata kahtakin heikompaa pumppua jos tilan pohjaratkaisu on niin avoin, että yhdestä pisteestä kyetään levittämään lämpöä tehokkaasti koko rakennukseen. Myös äärimmäisen kylmissä oloissa tehokas ja korkean hyötysuhteen pumppu voi olla perusteltu ratkaisu, koska se säästää ja lämmittää vielä kovillakin pakkasilla.

Puhdistusominaisuudet säästävät aikaa ja vaivaa

Suoran tehon ja hyötysuhteen lisäksi ilmalämpöpumpuissa on muitakin eroja. Edullisemmissa malleissa puhdistus on käsityötä, eli pumppu pitää avata kahden viikon – kuukauden välein ja suodattimet imuroida tai pestä. Kalliimmista malleista löytyy yleensä automaattipuhdistus, jossa huoltotarve on vähäisempää ja pölyt kerätään valmiiksi erilliseen pölysäiliöön, ja huolloksi riittää pölysäiliön tyhjennys. Toki tällainenkin pumppu kannattaa vähintään vuosittain imuroida ja puhdistaa kunnolla.

Ilmanlaatua parantavat toiminnot

Ilmalämpöpumpuissa on myös erilaisia lisätoimintoja, joiden hyötyä itselle pitää arvioida. Useimmissa on jonkinlainen ilmanpuhdistus, jonka hyöty vaihtelee. Useissa pumpuissa on myös älykäs silmä, joka osaa joko ohjata ilmavirran pois ihmisistä tai säätää automaattisesti lämpötilaa sen mukaan oleskellaanko huoneessa. Varsinkin jälkimmäinen toiminto voi Suomen oloissa olla jopa haitallinen, sillä se vähentää lämpöpumpun tuottamaa lämpöä ja pahimmassa tapauksessa se korvataan sähköpattereilla.

Joissain malleissa on lisäksi mahdollisuus ilman kuivatukseen ja kostutukseen sekä mahdollisesti ilmanvaihtotoiminto. Ilmankosteuden hallinnasta on hyötyä silloin kun ilma on hyvin kuivaa – liian kuiva (alle 25% suhteellinen kosteus) ilma myös tuntuu kylmältä ja tuntuu epämiellyttävältä kun limakalvot kuivuvat. Liian kostea ilma paitsi tuntuu epämiellyttävältä, voi olla myös rakennukselle haitallista. Ilmankosteutta voi kuitenkin hallita myös erillislaitteilla.

Pumppu viilennykseen

Ilmalämpöpumppu on myös tehokas jäähdytyslaite, jolla voi viilentää asuntoa helteillä. Silloin, kun ilmalämpöpumppua tarvitaan ympäri vuoden, talvella lämmitykseen ja kesällä viilennykseen tuottaa pumppu hyötyä jatkuvasti. Jäähdytykseen kuluu hyvin vähän sähköenergiaa, koska lämpötilaero kesällä sisä- ja ulkoilman välillä on pieni. Ilmalämpöpumpun hankinnassa pelkkään jäähdytykseen kannattaa kuitenkin käyttää harkintaa, sillä Suomessa pelkkään jäähdytykseen hankittu pumppu voi joutua seisomaan pitkiä aikoja. Tällöin sitä tulisi ainakin välillä käyttää myös talviaikaan, jotta se ei jämähdä seisoessaan. Jos asunto on liian kuuma lähes joka vuosi keväästä syksyyn, voi jäähdytyspumpun hankintakin olla perusteltua, eikä seisonta-ajoista tule liian pitkiä. 

Ajasta pumpun toimintaa

Viikkoajastimen hyöty riippuu asumiskohteesta. Vanhoissa taloissa joissa eristys on heikkoa ja jäähtyminen nopeaa, on viikkoajastimesta kyllä hyötyä kun lämpöpumpun lämpötilaa voidaan esimerkiksi yöksi laskea ja aamulla ennen heräämistä nostaa lämpötila takaisin. Samalla pitää kuitenkin muistaa, ettei lämpötila laske niin paljoa että lämpöä tuotettaisiin lämpöpattereilla. Viikkoajastimen hyödyt ovat vähäisempiä paremmin eristetyissä rakennuksissa, joissa jäähtyminen on niin hidasta ettei lämpö ehdi yön aikana juuri laskea.

Mikä on hyötysuhde?

1.1.2013 astui voimaan huoneilmastointilaitteiden EU-energiamerkintä, joka antaa puolueetonta tietoa laitteiden energiatehokkuudesta. Energialuokkia on jokaiselle laitteelle kolme direktiivin kolmen ilmastovyöhykkeen mukaan. Vertaillessasi energialuokkaa kiinnitä huomiota siihen minkä ilmastovyöhykkeen energialuokan ja SCOP-arvon laitteen markkinoija ilmoittaa – yleensä ilmoitettaessa vain yksi ilmoitetaan keskimmäisen ilmastovyöhykkeen vuosihyötysuhde. Suomi kuuluu EU-luokituksessa kylmimpään vyöhykkeeseen, joten varmista että valitsemasi ilmalämpöpumppu on paras vaihtoehto myös kylmimmässä ilmastossa.

Termejä ja lyhenteitä

COP = Coefficient Of Performance. Kertoo ilmalämpöpumpun hyötysuhteen tietyssä lämpötilassa. Voidaan esittää myös graafina eri lämpötiloissa. Ilmoitettaessa lukuna kertoo hyötysuhteen ulkoilman ollessa +7.

SCOP = Seasonal Coefficient Of Perfomance. Kertoo ilmalämpöpumpun keskimääräisen hyötysuhteen tietynlaisessa ilmastossa. EU:ssa ilmoitettava energiamerkinnässä lauhkealle, keskimääräiselle sekä kylmälle ilmastolle ja erikseen lukuna keskimääräiselle ilmastolle. Suomi kuuluu kylmään ilmastovyöhykkeeseen.

ERR = Energy Efficiency Ratio. Kertoo ilmalämpöpumpun jäähdytyksen hyötysuhteen tietyssä ulkolämpötilassa.

SEER = Seasonal Energy Efficiency Ratio. Kertoo ilmalämpöpumpun keskimääräisen hyötysuhteen jäähdytyksessä tietynlaisessa ilmastossa.

Energialuokka = Kertoo kirjaimin mihin energialuokkaan pumppu kuuluu, perusteena SCOP. Ilmoitetaan keskimääräisen ilmaston perusteella.

Timanttiporaus = Poraamista timanttikärkisellä poralla, joka puree myös kovaan kiviseinään kuten betoniin ja teräkseen. Huomattava lisäkustannus koska laitteiden vuokraus on kallista.

TUKES = Turvatekniikan keskus. Valvoo mm. kylmä- ja sähköasennuksia ja niihin tarvittavia lupia.