Rajasiirtoyhteydet parantavat sähkömarkkinoiden vakautta
Tuuli, vesi ja ydinvoima tuottavat energian, mutta sähköjärjestelmän näkymätön voima piilee rajasiirtoyhteyksissä. Niillä tarkoitetaan voimajohtoja sekä merenalaisia kaapeleita, jotka liittävät Suomen osaksi pohjoismaista ja eurooppalaista verkkoa. Rajasiirtoyhteyksien kautta sähköä virtaa tarpeen mukaan maasta toiseen, ja ne ovat välttämättömiä sekä toimitusvarmuuden että hintojen vakauden kannalta.
Sähkömarkkinoiden verkko
Suomella on rajasiirtoyhteyksiä Ruotsiin, Viroon ja Norjaan. Niistä osa kulkee maata pitkin, kuten Pohjois-Ruotsiin Kemin ja Tornion kautta, ja osa merenpohjaa pitkin merikaapeleina.
Yhteyksien tehtävä on yksinkertainen mutta elintärkeä: ne liittävät Suomen osaksi laajempaa sähkömarkkinaa. Niiden ansiosta voidaan hyödyntää sähköä sieltä, missä sen tuotanto on kulloinkin edullisinta.
– Jos Suomessa ei esimerkiksi tuule, voimme saada sähköä naapurimaista, joissa tuotanto on runsasta. Toisaalta kun Suomessa on ylijäämää, sähköä voidaan viedä ulkomaille, Fingridin merikaapeliyhteyksistä vastaavan yksikön päällikkö Kimmo Nepola kertoo.
Tällä hetkellä merikaapelit muodostavat noin 60 prosenttia Suomen rajasiirtokyvystä. Loppuvuonna valmistuva Aurora Line -voimajohtohanke vahvistaa kapasiteettia entisestään, mutta merikaapelien rooli säilyy tärkeänä.
– Yhden suuren merikaapeliyhteyden siirtokyky vastaa jopa ydinvoimalan tuotantoa, joten sen vaikutus markkinoihin on huomattava, Nepola sanoo.
Merikaapeliyhteydet ovat teknisesti monimutkaisia. Ne koostuvat merikaapelin lisäksi kahdesta suuntaaja-asemasta, jotka muuttavat sähkön vuorotellen tasavirraksi ja takaisin vaihtovirraksi.
– Tällainen järjestelmä vaatii huoltoa, valvontaa ja joskus myös korjauksia.
Harvinaiset viat voivat heiluttaa hintoja
Rajasiirtoyhteyksien kapasiteetti annetaan sähkömarkkinoiden käyttöön. Fingridin täytyy kuitenkin varautua eri tavoin siihen, että jokin siirtoyhteys tai voimalaitos voi yllättäen vikaantua ja pudota verkosta. Sen takia on hyvä, että on useita rinnakkaisia yhteyksiä, joita voidaan hyödyntää tilanteen hallintaan.
Merikaapeliviat ovat erittäin harvinaisia, mutta täysin niiltä ei vältytä. Vuonna 2024 tapahtui kaksi poikkeuksellista vikaa, joista toinen johtui ankkurin osumisesta kaapeliin.
Jos yhteys vikaantuu, Fingridin valvomo reagoi välittömästi. Sähköjärjestelmää sopeutetaan niin, että taajuus pysyy vakaana ja verkko toimii normaalisti. Vaikka yksi suuri siirtoyhteys poistuisikin hetkeksi käytöstä, kuluttajat eivät huomaa kodissaan vaikutuksia esimerkiksi valojen sammumisena.
Sähkömarkkinoilla vian vaikutukset kuitenkin näkyvät. Kun siirtokapasiteetti pienenee, sähköä ei voida tuoda maahan yhtä paljon. Tämä voi hetkellisesti nostaa hintoja.
– Esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa sähkö on yleensä Suomea edullisempaa. Jos Ruotsin ja Suomen välistä kapasiteettia joudutaan rajoittamaan esimerkiksi kunnossapidon vuoksi, se vähentää edullisen sähkön tarjontaa Suomen alueella ja kasvattaa hintaeroja, Nepola selittää.
Investointeja varmuuden lisäämiseksi
Fingrid investoi parhaillaan voimakkaasti rajasiirtoyhteyksien kehittämiseen. Aurora Line -yhteys Ruotsiin valmistuu vuoden lopussa ja lisää merkittävästi siirtokykyä. Lisäksi Nepola kertoo, että uudet merikaapeliyhteydet Ruotsiin ja Viroon ovat suunnitteilla, ja olemassa olevien yhteyksien järjestelmiä uudistetaan.
– Fingrid on lisäksi parantanut erityisesti viankorjausvalmiutta, ja Suomen merikaapeliyhteyksien toimintavarmuus onkin eurooppalaisittain huippuluokkaa. Meillä on kyky reagoida nopeasti missä tahansa tilanteessa, silloinkin, vaikka vika tapahtuisi joulupäivänä tai juhannusaattona.
Kuluttajan näkökulma
Sähkön käyttäjän näkökulmasta rajasiirtoyhteyksien toiminta näkyy ennen kaikkea hintana. Kun siirtoyhteydet ovat täydessä käytössä, sähkömarkkinat toimivat tehokkaasti ja hinnat pysyvät tasaisempina. Jos kapasiteettia joudutaan rajoittamaan, se voi hetkellisesti vaikuttaa pörssisähkön hintaan.
Siirtoyhteyksien huollot ja viat voivat heiluttaa hintaa molempiin suuntiin, kertoo Vattenfallin energia-asianuntija Malkus Lindroos.
– Esimerkiksi Viron yhteys kuljettaa sähköä useimmiten Viron suuntaan. Jos se vikaantuu, hinnat Suomessa voivat hetkellisesti laskea, koska sähköä ei viedä ulos. Toisaalta silloin, kun sähkö on muuten kallista, yhteyden puuttuminen voi nostaa hintoja.
Rajasiirtoyhteyksien saatavuus vaikuttaa myös sähkönhankinnan reservimarkkinoihin. Jos yhteyksiä on vähemmän käytössä, joudutaan vakauttamaan verkkoa kotimaisin keinoin, mikä voi lisätä kustannuksia.
Miten varautua hintavaihteluihin?
Vaikka rajasiirtoyhteyksien rajoituksista johtuvat hintavaihtelut ovat tavallisesti lyhytaikaisia, kuluttaja voi varautua niihin omilla sopimusvalinnoillaan. Jos käyttää pörssisähköä, olennaista on seurata kulutustaan ja joustaa silloin, kun hinta on korkeimmillaan.
– Kiinteähintainen sopimus taas tuo ennustettavuutta, mutta ei mahdollista hyötyä silloin, kun sähkön hinta laskee hyvin alas. Yksi vaihtoehto on sopimus, jossa voi kuukausittain valita kiinteän hinnan ja pörssihinnan välillä, Vattenfallin Lindroos ehdottaa.
