Ilma ja sähkö – tulevaisuuden ruokaa?

Tulevaisuuden elintarviketuotanto näyttää luultavasti hyvin toisenlaiselta kuin mihin olemme tottuneet. Suomalaisen Solar Foods AB:n tutkijaryhmä näyttää vilauksen tulevaisuudesta. Yritys tuottaa proteiinia ilmasta ja sähköstä, ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, se voi korvata tulevaisuudessa lihan.

Julkaistu 6 vuotta sitten
Ilma ja sähkö – tulevaisuuden ruokaa?

- Emme ole riippuvaisia viljelykelpoisesta maasta. Jos käytämme prosesseihimme aurinkopaneeleja, tarvitsemme kymmenen kertaa vähemmän maata kuin vihannesten viljelyyn, kertoo Juha-Pekka Pitkänen, yksi Solar Foodsin tutkimuslaitoksen perustajista Helsingissä.

Miten on mahdollista tuottaa ruokaa vain ilmasta ja sähköstä?

Olemme luoneet mikro-organismin, joka voi kasvaa minimaalisista edellytyksistä huolimatta. Kaikkien mikro-organismien tavoin se tarvitsee ”polttoainetta”. Käytämme hiilidioksidia ja vettä, jota on ilmassa.

Mistä löytyvät suurimmat hiilidioksidipitoisuudet?

- Emme ole kiinnostuneita fossiilisista vaan biopohjaisista hiilidioksideista, joita löytyy esimerkiksi sellutehtaista. Noin puolet puusta, joka menee sellutuotantoon, tulee ulos hiilidioksidipäästöinä. Siinä on suuri potentiaali hyödyntää hiilidioksidi polttoaineena omissa projekteissamme.

- Itse tuotanto muistuttaa olutpanimoa. Laboratoriossamme on 200-litrainen bioreaktori, säiliö, jota käytetään mikro-organismien viljelyyn laboratorioissa. Olemme kehittäneet parhaan ympäristön mikro-organismien kasvuun ja kukoistukseen. Kun organismi sisältää noin 65 prosenttia proteiinia, korjaamme sadon ja suodatamme pois suurimman osan vedestä. Saatu maku muistuttaa umamia ja koostumus karkeaksi jauhettua vehnäjauhoa. Tätä käytetään sitten elintarviketeollisuudessa lihan tai muun proteiinin sijaan.

Kuinka idea tästä syntyi?

- Olen toiminut bioetanolin ja hiivatutkimuksen parissa lähes 20 vuotta. Vuonna 2012 öljyn hinta laski radikaalisti, minkä vuoksi bioetanolitehtaat menettivät kilpailukykyään. Oivalsin, että meidän on aloitettava hiilidioksidin hyödyntäminen polttoainelähteenä. Aavistimme, että nyt on aika haastaa elintarviketeollisuus. Syntyi idea viljellä mikrodynaamista biomassaa ja luoda elintarviketuote, sillä proteiinien valmistus onnistui bioprosessissamme.

Mikä tekee tuotteestanne ilmastoystävällisemmän kuin muut lihankorvikkeet?

- Lihan tuotanto vaatii paljon viljelysmaata, mutta jopa kasvien viljelyyn verrattuna prosessimme on ylivoimainen. Kuivuudesta kärsivillä alueilla vedenkäyttömme on tehokkaampaa, koska suljetun prosessimme ansiosta emme tuhlaa vettä.

Onko tämä yksi ratkaisu ilmastonmuutokseen?

- Tapaan sanoa, että prosessimme on hiilineutraali. Jos hyödynnämme aurinkopaneeleja tai tuulivoimaa, voimme käyttää maa-alueita tehokkaammin kuin viljely tai eläintenkasvatus, ja joitain peltoja voidaan istuttaa uudelleen. Näin olemme osallisia ilmastokriisin ratkaisemisessa. Olen sitä mieltä, että mitä enemmän metsää sitä paremmin voimme vangita ja käyttää hiilidioksidia tulevaisuudessa. Meidän ei pidä kaataa metsiä, jotta saamme lisää tilaa kasvien viljelyyn. Se olisi mielestäni katastrofaalista.

Missä Solar Foods on 10 vuoden kuluttua?

- Kymmenessä vuodessa olemme perustaneet pari esittely- ja kaupallista tilaa Suomeen ja vieneet tekniikkamme muualle maailmaan.

- Koko elintarviketeollisuus on alkanut ajatella ympäristöä, joten uskomme, että tuotteestamme voi tulla tärkeä proteiinin lähde Pohjoismaissa. Mutta potentiaalia on kenties vieläkin enemmän maissa, jotka kärsivät kuivuudesta niin lyhyellä kuin pidemmällä ajalla. Mehän emme tarvitse juuri lainkaan viljelysmaata. Niin kauan kuin saamme käyttöömme edullista ja uusiutuvaa sähköä, voimme käyttää hiilidioksidin ilmasta – ja voilà, tuotanto on käynnissä.

Katso Voimaa etsimässä -sarjan jakso, jossa pääset kurkistamaan sisälle Solar Foodsin laboratorioon:

Voimaa etsimässä osa 2: Mistä päästöt tulevat?