13.10.2016
Reilu vuosi sitten osallistuin Helsingissä Upgraded life -tapahtumaan, jossa esiteltiin uusinta uutta hyvinvoinnista, kannettavista älylaitteista ja terveyden mittaamisesta. Myös esineiden internet (IoT) putkahti esiin useissa puheissa – kyse on internetin ja erilaisiin esineisiin liitettyjen sensorien yhteispelistä. Jo nyt voimme seurata päivittäistä liikkumistamme aktiivisuusrannekkeilla tai valvoa yöunemme laatua sänkyyn kiinnitetyn sensoriteknologian avulla.
Tulevaisuudessa ihmisen kehosta tulee mittauspiste. Voimme siis saada kehomme antamien viestien perusteella terveysanalyysejä ja edelleen terveydenhoito-ohjeita tai jopa ohjauksen lääkäripalveluihin.
Sensoriteknologia auttaa keskittymään sairauden hoidon sijaan hyvinvoinnin kehittämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tutkimusten mukaan kaksi kolmesta haluaa aktiivisesti tietoa omasta terveydestään ja päättää itse, mihin tietoa jaetaan.
Oman hyvinvoinnin rinnalla älyteknologian avulla voi huolehtia kodin hyvinvoinnista. Vielä hetki sitten naureskelimme jääkaapeille, jotka muka täyttyisivät omistajan haluamalla tavalla. Nyt jääkaappeihin liitettävää sensoriteknologiaa on jo käytössä.
Jokin aika sitten markkinoille tulivat älykkäät energiankulutusmittarit, joiden avulla kuluttaja saa tietoa oman kotinsa sähkönkulutuksesta eri ajanjaksoina ja energiansäästövinkkejä suoraan kännykkäänsä.
Uusiin rakennuksiin upotetaan turvatekniikkaa, joka hoitaa kodin vartiointia. Ilmastointilaitteissa on mukana antureita, jotka tarkkailevat huoneilman laatua ja ilmoittavat, jos korjausta tarvitaan. Pyykin peseminen on siirtymässä uudelle aikakaudelle, jossa pesuainetta ja vesimäärää annostellaan automaattisesti pyykin mukaan. Kaikki tämä säästää laitteita ja energiaa ja huolehtii kodista ilman omistajan vaivannäköä.
Tulevaisuuden kuluttajaa auttavat kodin laitteista ja huoltokohteista huolehtivat automaatiojärjestelmät. Olipa sinulla sitten ilma- tai maalämpöpumppu, tulevaisuudessa sitä voidaan automaattisesti säätää vaikkapa sähkönhintojen tai sään mukaan. Tarpeettomasti päällä olevat sähkölaitteet sammuvat automaattisesti, kun niitä ei tarvita, ja verkkoon yhdistetty valaistus säätyy tarpeen mukaan.
Tulevaisuuden kodissa vesiputkissa on vuotovahteja, jotka ilmoittavat vuodoista tai vuotoriskeistä. Ilmastointiputkiin kätketyt sensorit kertovat puolestaan suodattimien vaihtamisen tarpeellisuudesta ja kutsuvat automaattisesti asentajan paikalle. Kiinteistötekniikassa mm. valaistus, lämmitys, vesi, ilmastointi ja turvallisuus voidaan yhdistää saman järjestelmän alle ja kytkeä erilaisiin sovelluksiin ja palveluihin, mikä tekee kodin hyvinvoinnista ja huoltamisesta entistä helpompaa.
Arvion mukaan älykodeista ja esineiden internetistä tulee arkea jo vuoteen 2025 mennessä ja globaalisti kodeissa on vuoteen 2022 mennessä jo 500 miljoona älylaitetta. Millä tavalla esineiden internet tai älykoti on osa sinun arkeasi ja tätä päivää?
Anu Pulkkinen
Älykkäiden energiaratkaisujen ohjelmapäällikkö tutkailee tulevaisuuden älyratkaisuja ja -ilmiöitä. Kukkaisinsinööri syttyy digitaalisista ratkaisuista, joiden avulla ihmisten ei tarvitse käyttää enempää energiaa kuin on tarpeen tinkimättä mukavuudesta.
8.8.2016
Mikä on älykoti, ja miten saada kodista juuri sopivan älykäs? Joku sanoo, että älykoti on sitä, kun valitsee puolisonsa älykkäästi, toiselle se tarkoittaa rutiiniasioiden helpottamista ja kolmannelle turvallisuutta sekä omaisuudesta huolehtimista.
Vääriä vastauksia ei ole, mutta toteutustapoja on useita simppeleistä ratkaisuista huomattavan suuriin ja monipuolisiin järjestelmiin. Yhteistä niille on ainakin se, että älykotia ohjataan älypuhelimella tai tabletilla, jolloin koti tai loma-asunto kulkee aina käsilaukussa tai taskussa.
Onneksi kodin älykkääksi muuttaminen onnistuu keneltä vain, kun valitsee helpon ratkaisun. Niitä on markkinoilla muutama. Helpon tavan valitseminen on suositeltavaa ihan siksi, että pääsee nopeasti ja pienimuotoisesti kokeilemaan älyelämää. Isompien järjestelmien hankinnassa on aina olemassa riski, ettei käyttöä ole tarpeeksi, ja kallis investointi menee hukkaan.
Ensimmäinen ja kustannustehokkain ratkaisu on hankkia pienellä budjetilla muutamia omiin käyttötarpeisiin sopivia älykotituotteita, jotka toimivat itsenäisesti ilman kallista keskusyksikköä. Vattenfallin älykotituotteet edustavat juuri tätä ensimmäistä helppoa ratkaisutapaa.
Ihan ensimmäiseksi tarvitset älypuhelimen tai tabletin ja langattoman lähiverkon eli WiFi-verkon kotiin tai mökille. Sitten ostat haluamasi tuotteen/tuotteet, lataat ilmaisen älykotisovelluksen älykännykkääsi Googlen tai Applen sovelluskaupasta, yhdistät ostamasi laitteen langattomaan lähiverkkoon eli WiFi-verkkoon lataamasi sovelluksen avulla ja aloitat käytön kännykälläsi.
Voit liittää samaan sovellukseen lukemattoman määrän erilaisia älykotituotteita ja ohjata niitä kaikkia helposti kännykälläsi. Tuotteita on moneen lähtöön, esim. älykkäällä pistorasialla ajastat valoja ja luot asuttua vaikutelmaa, ja älykkäällä kosteusmittarilla tarkkailet mökin ilmankosteutta ja homeriskiä ja voit lukujen perusteella tehdä muutoksia vaikkapa lämmitykseen. Kuka tahansa voi ostaa näitä tuotteita, ei siis tarvitse olla Vattenfallin sähkö- tai muu asiakas, ja asiakastuen saa samasta paikasta.
Toinen vaihtoehto on hankkia hubiin eli keskusyksikköön liitettävien älytuotteiden järjestelmä, jolloin aloituskustannukset ovat huomattavasti korkeammat. Keskusyksikön lisäksi on ladattava keskusyksikön kehittäjän tekemä älykotisovellus puhelimeen, hankittava langaton lähiverkko sekä älykotituotteet, joilla kotia halutaan ohjata. Tällaiseen järjestelmään voi hankkia usean eri laitevalmistajan tuotteita. Tällöin asiakas on kuitenkin käytännössä eri laitevalmistajien kaikenkirjavien asiakastukien armoilla mikäli laitteiden käyttöönotto ja käyttö eivät suju kuin Strömsössä.
Kaikkia markkinoilla olevia älykotilaitteita asennettaessa saattaa silloin tällöin törmätä teknisiin haasteisiin. Tyypillisin on langattoman verkon kantavuus, jolloin älykotituote ei saa hyvästä yrityksestä huolimatta yhteyttä langattomaan verkkoon. Talon jykevät rakenteet, varsinkin kivi- tai metallirakenteet, voivat heikentää verkon kuuluvuutta lyhyilläkin etäisyyksillä. Myös osittain maan alla olevat tilat ja kellarikerros kärsivät tyypillisesti huonosta lähiverkon kantamasta. Onneksi ratkaisuksi löytyy kustannustehokkaita vaihtoehtoja.
Langattoman verkon kantamaa voidaan laajentaa langattoman verkon toistimella (WiFi-toistin/WiFi repeater). WiFi-toistin on todella yksinkertainen kapistus. Se kiinnitetään tavalliseen sähköpistokerasiaan, jonka jälkeen se liitetään käyttöohjeiden mukaisesti Internet-yhteyttä hoitavan reitittimen kanssa.
Langattoman verkon vahvistin (WiFi repeater) vahvistaa langattoman verkon kantavuuttaa paikkoihin joissa signaali ei ole vahva. Laite kytketään näppärästi pistorasiaan ja yhdistetään ohjeiden avulla reititittimeen.
Langattoman lähiverkon kantamaa voidaan helposti ja kattavasti testata vaikkapa WiFi Analyzer -mobiilisovelluksella. Yksinkertaisimmillaan voit testata kantamaa kävelemällä puhelimesi kanssa testattavaan paikkaan ja tarkistaa puhelimestasi WiFi-signaalin voimakkuuden.
Jos sinulta uupuu langaton lähiverkko, pääset siihen kiinni muutamien kymppien investoinnilla hankkimalla WLAN/WiFi-reitittimen, joka luo Internet-yhteydestäsi langattoman käden käänteessä. Yleensä on niin, että kaikkien tele-operaattoreiden vuokralaitteistoihin kuuluu mahdollisuus luoda langaton verkko. Jos näin ei ole, kehotan tiedustelemaan oheislaitteiston päivittämistä ajanmukaiseksi suoraan teleoperaattorisi asiakaspalvelusta. Tyypillisesti laitteistoa kannattaa päivittää muutaman vuoden välein, sillä verkkoteknologia laukkaa eteenpäin pikavauhtia.
Modernit reitittimet luovat nopeankin WLAN verkon helposti
Hyppää rohkeasti mukaan älykkään asumisen maailmaan. Allekirjoittanut nauttii etäohjauksen mahdollisuuksista laiturin nokasta kesäviikonloppuisin. Toisella kädellä säädän ja ajastan kännykästä tyhjillään olevan kodin valaistusta pitkäkyntisten hämäystarkoituksessa, ja toisella pidän kiinni virkistävästä virvokkeestani. Kuikka laulaa maagista lauluaan hyttysarmeijan pörrätessä ympärilläni, sauna lämpenee. Ah, tämä on sitä upeaa suomalaista älykästä kesää!
Sanasto
Hub: Keskusyksikkö, älykotijärjestelmän aivot. Muut yhteensopivat älykotilaitteet yhdistetään siihen langattoman verkkoyhteyden avulla.
WiFi / WLAN (Wireless Local Area Network): Langaton lähiverkko, langaton Internet-yhteys, joka yhdistää älykännykän kodissa käytettäviin älykotituotteisiin
Mobiilisovellus: Puhelimeen tai tablettiin ladattava ohjelma, jolla ohjataan älykotilaitteita
WiFi-toistin: Seinäpistokkeeseen kytkettävä lisälaite, jolla langattoman lähiverkon kantamaa voidaan pidentää eri puolille asuntoa
Lue lisää
Google Play: WiFi Analyzer -mobiilisovellus
Ville-Veikko ”V-V” Perintö
Web-asiantuntija innostuu ja kirjoittaa älykotimaailman ilmiöistä käytännönläheisesti. Bloggaukset tarjoillaan rennolla ja asiantuntevalla otteella, unohtamatta poikamaista uteliaisuutta kaikkia uusia leikkikaluja kohtaan.
26.7.2016
Home mielletään usein syksyn ja talven ongelmaksi – kun on kylmää ja kosteaa, pääsee home jylläämään. Uskomus lienee varsin tuore, sillä kansanperinne tietää, että vuoden lämpimin ja kostein vuodenaika, mätäkuu, on käsillä. Perinteisesti mätäkuu on tunnettu aikana, jolloin elintarvikkeet pilaantuvat tavallista nopeammin. Mätäkuu kestää kuukauden verran, noin 23.7.–23.8.
Ja Suomen loppukesää sana mätäkuu kyllä kuvaa mainiosti! Home kun vaatii kasvaakseen paitsi syksyistä kosteutta, myös lämpöä. Tämä homeelle otollisin kasvuaika jatkuu syksyyn, noin nollakeleihin saakka.
Loppukesästä vedet ovat ehtineet kunnolla lämmetä, ja siksi niistä haihtuu runsaasti kosteutta. Ilmassa on eniten vettä yleensä juuri mätäkuun aikaan. Veden määrää ilmassa kuvaa kastepiste, joka tähän aikaan vuodesta saattaa kohota jopa 20 asteen tienoille, kun syksymmällä se pysyttelee yleensä noin 10–15 asteen tienoilla. Kastepiste tarkoittaa sitä lämpötilaa, jossa ilman lämpötilan laskiessa suhteellinen ilmankosteus saavuttaa 100 prosentin ja kosteus alkaa tiivistyä pinnoille. Vaikka ilman lämpötila pysyttelisi korkeana, tiivistyy kosteus silti kaikille sellaisille pinnoille, joiden lämpötila on kastepistettä alempi. Tällaisia pintoja saattaa olla esimerkiksi talon alapohjassa tai kellarissa.
Homeriskiin ja kosteuteen on nyt oikea aika kiinnittää huomiota. Jos kesäloma on pidetty, viikonloppua odottavaa mökkiä, asuntovaunua tai vaikkapa venettä voi vahtia kätevästi älykkään ilmankosteusmittarin avulla, ja siitä on hyötyä myös esimerkiksi kodin alapohjan tai ulkovaraston olosuhteiden seurannassa. Mittarin sisäänrakennettu homeindikaattori osaa huomioida sekä lämpötilan että suhteellisen ilmankosteuden vaikutuksen homeen kasvuolosuhteisiin, ja voit kätevästi seurata älykännykästäsi, onko mittauspaikan ilmankosteus ja lämpötila sellainen, että ne muodostavat homeriskin.
Mökin kosteuden torjunta tähän aikaan vuodesta on haasteellisempaa kuin syksymmällä. Lämmitys ei välttämättä kytkeydy lainkaan päälle, jos lämpötilat pysyvät korkeina. Tällöin voi olla tarpeen käyttää ilmankuivainta/ilmalämpöpumpun ilmankuivaustoimintoa tai vaihtoehtoisesti tehostaa lämmitystä ainakin silloin, kun lomanviettopaikasta ollaan poissa. Syksyllä lämmitys riittää yleensä laskemaan sisäilman suhteellista kosteutta niin paljon, että riskiä homeesta ei ole.
Kotona kannattaa palauttaa märkätilojen lämmitykset. Myös ilmanvaihdosta on syytä huolehtia, vaikka ilmanvaihto yksin ei mätäkuun aikana välttämättä kykene poistamaan kosteutta – siksi onkin tärkeää pitää lämpö päällä kosteissa tiloissa, vaikka sisällä olisi tuskaisen kuumaa ja kosteaa.
Oloaan voi helpottaa ilmalämpöpumpun tai ilmankuivaimen avulla. Samalla kosteus poistuu paremmin esimerkiksi märkätiloista, kun sinne virtaava ilma on kuivempaa.
Muistetaan nauttia vielä jäljellä olevista kesäisistä viikoista, sillä mätäkuussa myös uimavedet ovat viimein mukavan lämpimiä!
Lue lisää
Vattenfall: Ilmalämpöpumput
Malkus Lindroos
Energia-asiantuntija bloggaa energiansäästökeinoista hieman pintaa syvemmältä, ja selvittää, onko kyseessä myytti vai todellinen säästökeino.
15.7.2016
20,7 astetta metrin syvyydellä. Löytyihän se! Tiimimme riemuitsi, kun Nuuksion Mustalampeen laitettu älykäs lämpömittari Smart Temp kertoi, että olimme löytäneet järven, jossa kelpaa uida. Tätä ennen olimme kokeilleet erään toisen järviveden ja lähdeveden lämpötiloja, mutta niistä ei tullut kesää.
Tämä mittausmenetelmä on helposti kopioitavissa vaikka oman loma-asunnon järven rannalle, ja jaankin sen heti kärkeen.
Näin mittaat uimaveden lämpötilan Smart Tempillä
Aseta älykäs lämpömittari sopivalle syvyydelle ja irti kivistä.
Suojaa lämpömittarin pääyksikkö vesitiiviisti esim. Minigrip-tyyppisellä muovipussilla ja sijoita rannan kivien suojaan. Voit kiinnittää pääyksikön myös esim. saunarakennuksen tai mökin alle.
Jaa älykännykällä tai tabletilla langaton lähiverkko eli WiFi-yhteys, jotta lämpömittari lataa mitatut tiedot verkkoon. Sitten voit katsella lämpötilatietoja älykännykästäsi.
Tätä ennen sinun tulee asentaa Smart Temp vaikkapa kotisi WiFi-verkkoon ja sen jälkeen luoda kännykkääsi mobiilitukiasema/Hotspot, jolla on sama nimi sekä salasana kuin kotisi verkolla. Voit tietysti asentaa Smart Tempin myös suoraan kännykän mobiilitukiasemaan käyttäen apuna tablettia tai tietokonetta. Löydät asennusohjeet laitteen käyttöoppaasta.
No, entä mitkä asiat vaikuttavat järviveden lämpötilaan? Tätäkin asiaa selvitimme Nuuksiossa Smart Tempin ja monien muiden menetelmien, kuten aurinkolasien ja kokemuksen, avulla. Oli pseudotieteellisen tutkimuksemme taustalla myös ihan oikeaa tutkimustietoa.
Ryhdyimme toimeen mittaamalla ilman lämpötilaa Smart Tempin pääyksikön sisäisellä mittarilla ja veden lämpötilaa ulkoisella mittarilla. Ja kas, mittaus osoitti, että ilman lämpötila ja veden lämpötila korreloivat eli ovat yhteydessä toisiinsa: kun ilma lämpeni, järven pintavedenkin lämpötila kohosi. Korrelaatio ei kuitenkaan ollut kovin voimakas ts. ilman lämpötilan muutosten lisäksi jokin muukin asia vaikutti veden lämpötilaan. Asia vaati lisäselvitystä.
Seuraavaksi selittäjäksi tutkimuksessa nousi auringon säteily. Mittasimme sitä herkällä biometrisellä kaksiportaisella mittarilla ja vertasimme järven lämpötilaan: aina kun oli tarvetta aurinkolaseille, niin järvi lämpeni. Ei ihme, sillä Suomen leveysasteillakin saadaan auringosta tehoa n. 1000 wattia neliömetriä kohti. Se tarkoittaa, että metrin syvyinen järvivesi lämpiää melkein asteen tunnissa, jos koko säteily muuttuu lämmöksi! Käytännössä toki osa säteilystä heijastuu pois, eikä teho ole aivan näin suuri, kun aurinko paistaa matalammalta. Auringolla on joka tapauksessa siis huomattavan suuri merkitys järvien lämpenemiseen.
Sitten päästään tuuleen. Saimme yllättäviä tuloksia, kun havainnoimme tuulen suuntaa ja voimakkuutta silmämääräisesti ja mittasimme järviveden lämpötilaa. Olikin otettava avuksi myös aiemmin toisella paikkakunnalla suorittamani Smart Temp -pitkäaikaismittaukset.
Ensimmäinen havainto oli, että mitä enemmän tuuli, sitä enemmän vesi jäähtyi. Mutta tarkempi selvitys osoitti, että aina asia ei mene näin, vaan joskus tuulisella säällä vesi yhtäkkiä lämpiää – ja paljon! Kun järvi on suuri, tuulen suunta eli tuuleeko kohti vai poispäin vaikuttaa suuresti veden lämpötilaan. Sekin on oleellista, kuinka kauan ja voimakkaasti on tuullut samasta suunnasta.
Tuulen suunnan vaikutusmekanismista päättelimme seuraavaa: tuuli kuljettaa pintavettä siihen järven reunaan, jossa tuulee ja tämä vesi painuu pohjaan työntäen kylmempää ja painavampaa vettä järven toiseen päähän. Mitä pitkulaisempi ja kapeampi järvi tai salmi on, sitä suurempi on tuulen suunnan vaikutus pituussuunnassa.
Tyynellä ja aurinkoisella säällä vesi puolestaan kerrostui eli pintavesi oli huomattavasti lämpimämpää kuin n. 1,5 metrin syvyydellä.
Meitä vaivasi vielä se, että emme olleet saaneet selitystä pitkäaikaismittauksissa havaitulle alkukesän ja loppukesän erolle veden lämpötiloissa. Pähkäiltyämme tovin otimme avuksi älykkään ilmankosteusmittarin Smart Moistin. Havaitsimme, että mitä kosteampi ilma on, sitä vähemmän tuuli jäähdyttää järveä.
Ilmankosteuden merkitys on sekin selitettävissä. Tuuli ja ilmankosteus vaikuttavat järviveden haihtumiseen. Ilman tuultakin vesi haihtuu, mutta hitaammin, sillä veden pintaan muodostuu korkean ilmankosteuden alue. Ilmiö on muuten sama kuin pyykin kuivaamisessa ulkona sateisella säällä – ei onnistu. Tuulisella säällä tuo korkean ilmankosteuden alue vaihtuu jatkuvasti, haihtuminen kiihtyy ja vesi, se kylmenee. Hrrr.
Lopuksi vielä pari sanaa Jaakosta. Vanhan sanonnan mukaan Jaakko heittää kylmän kiven järveen Jaakon päivänä heinäkuun lopussa. Tällöin järviveden lämpötilan pitäisi kääntyä pysyvämmin laskuun, mutta uskoako tuota.
Malkus Lindroos
Energia-asiantuntija bloggaa energiansäästökeinoista hieman pintaa syvemmältä, ja selvittää, onko kyseessä myytti vai todellinen säästökeino.
23.6.2016
Peuran mehut tuoksahtivat nenään jo eteisessä. Voi ei! Kollegani pakastin oli pamahtanut rikki päiviä aiemmin ja vahinko tapahtunut.
Tällaiset tilanteet saattavat pyöriä mielessä, kun kesälomakausi on päällä ja kotoa ollaan ehkä pitkäänkin poissa. Huolta kodin turvallisuudesta voi onneksi lievittää monin eri tavoin, ja pienillä ja edullisilla keinoilla pääsee pitkälle. Nyt puhutaan energiafiksuista tuotteista, joiden hinnat alkavat alle 50 eurosta.
Aloitetaan siitä pakastimesta, jossa on itse pyydystettyä hirvenlihaa, mustikoita tai jotakin muuta tärkeää. Mitäpä, jos sujauttaisit pakastimeen älykkään lämpömittarin anturin, joka mittaa pakastimen lämpötilaa muutaman minuutin välein? Voit itse katsoa näitä tietoja älypuhelimestasi milloin ja mistä vain, vaikka Välimeren rannalta.
Vielä helpommaksi homma muuttuu automaattisella lämpötilavaroituksella. Jos asetat pakastimen lämpötilan ylärajaksi esimerkiksi -17 astetta ja lämpötila sen kun kohoaa, saat kännykkääsi hälytysviestin. Silloin kannattaa lähettää luotettu ihminen kotikäynnille ja varmistaa, että kaikki on kunnossa.
Muistathan, että pakastimen lämpötilan tulisi pysytellä -18 asteessa, jotta ruoat säilyvät ja niiden rakenne ja maku pysyvät hyvinä? Näin opastaa Evira.
Myös se, miten tehdä omasta kodista asutun oloinen voi mietityttää – etenkin, jos oma talo sijaitsee vähän syrjässä ja naapuritkin lomailevat. Poliisiammattikorkeakoulun tilasto 15 vuoden ajalta kertoo, että asuntomurtojen määrä on huipussaan kesäkuukausina.
Joku jättää työkaluja pihalle sen sijaan, että veisi ne vajaan, toinen ripustaa pyykit kylpyhuoneeseen tai ohjaa postit toiseen kesäpaikan osoitteeseen.
Kolmas laittaa sisävalot päälle haluttuun kellonaikaan jatkojohdon ja älykkään pistorasian avulla. Pistorasian ajastaminen tehdään kännykällä. Voit esimerkiksi ajastaa valaisimet päälle iltaisin kello 19–23 ja vieläpä niin, että alkamisaika vaihtelee satunnaisesti klo 18.30–19.30 välisenä aikana. Ja aina kun haluat muuttaa ajastusta, teet sen helposti kännykälläsi missä oletkin.
Miten sinä aiot turvata kotiasi tänä kesänä?
Katja Alaja
Toimittajataustainen markkinoinnin ammattilainen bloggaa älykkään asumisen ideoista ja ilmiöistä. Häntä ajaa halu löytää lukijalle aina jotakin uutta, tutustakin asiasta.
21.6.2016
Onko ilmalämpöpumpulla jäähdyttäminen kallista ja sähköntuhlausta?
Hellepäivinä tekee mieli viilentää sisäilmaa ilmalämpöpumpulla, mutta lommo sähkölaskussa pelottaa. Turha huoli, sillä Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos murskasi luvut ja päätyi 0,3–1,4 euroon hellepäivässä.
Ilmalämpöpumpun maine sähköntuhlarina lienee peruja Atlantin toiselta puolelta, Kaliforniasta. Siellä kuuman sisäilman jäähdyttämiseen todella tarvitaan enemmän tehoa kuin koto-Suomessa. Lämpötila kipuaa korkeammalle ja pudotettavia asteita mukavaan sisälämpötilaan yksinkertaisesti on enemmän. Kalifornialaistaloista puuttuvat myös eristykset.
Suomessa talot on rakennettu niin, että -20 asteen pakkasessa ja +20 asteen sisälämpötilassa lämmitykseen tarvitaan maltillisesti tehoa – esimerkiksi, jos talo pysyy lämpimänä 6 kW:n sähkölämmitysteholla -20 asteen pakkasessa, tehoa tarvitaan 0,15 kW yhden lämpötila-asteen eroa kohti. Saman verran tehoa suhteessa lämpötilaeroon tarvitaan myös kesällä jäähdytettäessä.
Jäähdytystehoa tarvitaan siis 1,5 kW, jos halutaan tulla +30 asteen tuskaisesta hellekelistä kymmenen astetta alas. Sähkön menekissä se tarkoittaa 0,208 kW eli kahden 100 watin lampun tehoa. Tämä luku saadaan jakamalla jäähdytysteho ilmalämpöpumpun SEER-luvulla, joka kertoo paljonko pumppu tarvitsee suhteessa sähköä jäähdytystehoon nähden. Otetaanpa apuun suositun Hitachi Summit RAK 35 -ilmalämpöpumpun SEER, joka on 7,2.
Jäähdyttämisen kustannusten laskeminen sujuu nyt helposti. Lasketaan kustannukset sen perusteella, että hellettä piisaa 20 päivänä ja jokaisena päivänä jäähdytetään 12 tunnin ajan:
- Sähkönkulutus 20 hellepäivän ajan: 0,208 kW x 20 vrk x 12 t/vrk = 50 kWh
Sähkön hinta käytetystä energiasta: 12 c/kWh x 50 kWh = 6 e - Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 0,30 e/vrk
Tiesitkö, että tällä samalla kustannuksella saa vain reilut 15 suihkukertaa? Esimerkiksi 15 minuutin suihkussa vilvoittelu kuluttaa lämmityssähköä noin 3,5* kWh. Suihkussa käyminen kuluttaa paitsi kylmää, myös lämmintä vettä, ja veden lämmittämiseen voi helposti mennä enemmän energiaa kuin ilmalämpöpumpulla jäähdyttämiseen.
Ilmalämpöpumpulla jäähdyttämisen kustannusten ylärajaa voi etsiä niin, että katsotaan, paljonko ilmalämpöpumpun maksimijäähdytystehon käyttö maksaisi jatkuvasti 30 päivän ajan tuolla samaisella Hitachi Summit RAK 35:lla. Jaetaanpa siis tämän Hitachin nimellinen jäähdytysteho 3,5 kW SEER-luvulla, joka oli se tuttu 7,2 ja sähkönkulutukseksi saadaan 0,486 kW.
Ja tässä kustannuksia:
- Sähkönkulutus 30 päivän ajan: 0,486 kW x 30 vrk x 24t/vrk = 350 kWh
- Sähkön hinta 30 päivän ajan: 12 c/kWh x 350 kWh = 42 e
- Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 1,4 e/vrk
Tämän pohjalta on helppo todeta, että modernilla ilmalämpöpumpulla pitää talon viileänä kuumanakin kesänä hyvin edullisesti sähkökustannusten osuessa 6–42 euron haarukkaan. Ja kun talvi tulee, saa saman summan moninkertaisesti takaisin, jos lämmittää sähköllä tai öljyllä.
Tuolla summalla ei montaa kertaa käydä töissä vaikkapa kakkosasunnolta tai vierailla edes uimarannalla. Toki nämä aktiviteetit ovat mukavia, mutta niin rahaa kuin luontoakin säästää, kun huolehtii jäähdytyksestä koneellisesti ja viettää aikaa rannoilla ja kesäasunnoilla muista kuin säästösyistä.
*14 l/min virtaamalla 25-asteisessa suihkuvedessä
Lue lisää
Vattenfall: Ilmalämpöpumput
Malkus Lindroos
Energia-asiantuntija bloggaa energiansäästökeinoista hieman pintaa syvemmältä, ja selvittää, onko kyseessä myytti vai todellinen säästökeino.