Kosteusvaurioiden riski juuri nyt suurimmillaan – kostea ilma ja lämpö saavat homeen kasvamaan
Korkean ilmankosteuden kausi ulottuu Suomessa heinäkuun puolivälistä lokakuuhun ja pakkasten alkuun. Riski kosteusvaurioiden syntymiselle on suurimmillaan juuri nyt, kun kosteus yhdessä korkean lämpötilan kanssa luo homeelle ihanteelliset kasvuolosuhteet. Sisäilman kosteutta voi onneksi vähentää yksinkertaisin konstein.
Kesän kääntyessä syksyyn lämpimistä luonnonvesistä vapautuu runsaasti kosteutta, eikä viilenevä ilma pysty sitomaan sitä kaikkea. Ilmankosteus on öisin toistuvasti 100 prosentissa ja päivisinkin korkealla. Kosteus yhdessä lämpimän ilman kanssa altistaa rakenteita kosteusvaurioille ja homekasvustolle. Nyt kun lämmityskausi ei ole vielä alkanut, sisätilojen suhteellinen kosteus seuraa pitkälti ulkoilman kosteutta.
”Sisäilman kosteus on Suomessa varsin yleinen ongelma, erityisesti lämpötilan vaihtelun vuoksi – kosteus tiivistyy ilman jäähtyessä”, kertoo energia-asiantuntija Malkus Lindroos Vattenfallilta.
Ihanteellinen ilmankosteus kotioloissa on 30–60 %. Kun ilmankosteus nousee yli 70 prosentin, homevaurion riski kasvaa. Oman kodin ilmankosteuden tason voi mitata ilmankosteusmittarilla.
Mitä ilman kuivattamiseksi voi tehdä?
Kosteissa tiloissa lämmitys tulisi pitää päällä aina kun tila on kastunut, vaikka ilma tuntuisi jopa tukalan kuumalta. Ilman on kosteissa tiloissa oltava ainakin kaksi, mieluummin neljä astetta lämpimämpää kuin muissa tiloissa, jotta ilmaan syntyy tilaa haihtuvalle kosteudelle. Muuten tila ei kuivu käytön jälkeen, ja mikrobit ja homeet pääsevät kasvamaan.
Ilmaa voi kuivattaa myös tuulettamalla tehokkaasti viileään aikaan, eli esimerkiksi aikaisin aamulla – viileä ulkoilma on lämmintä kuivempaa. Lisäapuna voi käyttää esimerkiksi ilmankuivainta tai ilmalämpöpumppua. Kylpyhuoneen lisäksi autotalli on kosteuden kannalta haastava tila, sillä auto tuo sinne kosteutta ja vettä myös talvisaikaan, joten ilmanvaihdon ja lämmityksen on syytä olla riittävän tehokasta. Myös varasto voi aiheuttaa ongelmia, jos sinne viedään märkiä tavaroita säilytykseen.
”Rakenteiden puolesta lämmitystarvetta ei tuota viileys, vaan kosteus. Kuivanapitolämmitystä tarvitaan kosteissa tiloissa ympäri vuoden, kun tilaa käytetään. Muissa tiloissa lämmitystä lisätään vasta syksymmällä, kun lämpötila laskee alle kymmenen asteen. Lämmitystarve on toki aina talokohtainen”, Lindroos selventää.
Talven haasteena kuiva ilma – älä kuitenkaan kosteuta liikaa!
Vaikka kuiva huoneilma voi talvisaikaan aiheuttaa ärsyttäviä oireita, ilmankostuttimien kanssa on oltava tarkkana. Kovalla pakkasella rakenteet ovat erittäin kylmiä, ja kosteus tiivistyy herkästi, jos rakenteissa on pientäkin ilmavuotoa. Ilmankostuttajaa kannattaakin käyttää vain, jos se on välttämätöntä esimerkiksi astman vuoksi.
”Liian kuivaa talvi-ilmaa voi kostuttaa myös säätämällä ilmanvaihtoa pienemmälle. Kovalla pakkasella suuria tehoja ei tarvita, sillä ilmassa ei ole kosteutta, jota tarvitsisi poistaa. Samalla säästyy energiaa, kun lämmönhukka ja ilmanvaihtokoneen sähkönkulutus pienenevät”, Vattenfallin Lindroos vinkkaa.
Vattenfall on yksi Suomen suurimmista valtakunnallisista sähkönmyyjistä. Vattenfall tarjoaa myös erilaisia energiafiksuja tuotteita sekä jakaa neuvoja ja tietoa energiatehokkaaseen elämään. Vattenfall edistää kestävää kehitystä yhdessä kuluttajien kanssa. www.vattenfall.fi