Yhteisöllisyyttä ja vastuullista yrittämistä: Näin keramiikkastudio Clayhem pienensi hiilijalanjälkeään

Elokuussa 2025 tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Emma Alftan avasi keramiikkastudio Clayhemin Helsingin Kallioon. Hän halusi luoda tilan, joka tekisi keramiikan harrastamisesta helppoa kaupunkilaisille – ja myös hänelle itselleen.

Ennen oman studion avaamista Alftan osallistui kursseille, joilla keramiikkaa pääsi tekemään muutaman tunnin viikossa. Lisäksi hän kokosi ystävistään porukoita ja houkutteli heidät seurakseen yksityisten keramiikkastudioiden kursseille.

”Lopulta ostin savea kotiin ja tein keramiikkaa keittiönpöydän ääressä. Poltin töitä kaverini äidin keramiikkauunissa. Ajoin edestakaisin Helsinki—Espoo-väliä, ensin raakapolttamaan ja seuraavana päivänä lasittamaan. Se oli tosi vaivalloinen tapa harrastaa”, Alftan nauraa.

Hän löysi keramiikan raskaan vuoden päätteeksi: Alftanin isä oli menehtynyt pitkän sairastelun päätteeksi. Keramiikan parissa Alftan tunsi pitkästä aikaa iloa ja onnea.

Inspiraatiota Los Angelesista

Kun ajatus omasta keramiikkastudiosta heräsi, Alftan haaveili aluksi pienen kellaritilan vuokraamisesta. Reissu Los Angelesiin muutti suunnitelman. Siellä hän kävi tutustumassa paikalliseen The Pottery Studioon.

”Paikka oli mielipuolisen hieno. Se oli valtava tehdashalli, jossa ihmiset tulivat ja menivät 24/7 ja saivat tehdä keramiikkaa rauhassa niin paljon kuin halusivat.”

Studion perustaja kannusti Alftania panostamaan liiketilaan ja uskomaan bisnesideaansa täysillä. Lopulta yrittäjä perusti Clayhemin 150-neliöiseen kivijalkaliiketilaan Kallion sydämessä.

Kursseja yrityksille ja yksityisasiakkaille vetää Alftanin palkkaama studiovastaava ja muut keramiikkaopettajat. Lisäksi Clayhem myy kuukausijäsenyyksiä, jotka antavat pääsyn fasiliteetteihin. Jäseniä on tällä hetkellä noin viisikymmentä, ja heistä on muodostunut oma uniikki yhteisönsä.

”Olen Clayhemista tosi ylpeä. Studio on aina täynnä onnellisia ihmisiä, ja toivon, että onnistumme kasvattamaan yhteisöä ja luomaan onnellisen tilan mahdollisimman monelle.”

Sähkösopimus oli tehokas tapa pienentää ympäristövaikutusta

Clayhemin keramiikkauunit Magnus, Pentti, Hillevia ja elokuussa saapuva Kerttu ovat jatkuvassa käytössä. Keramiikka raakapoltetaan noin tuhannessa asteessa ja lasitetaan 1250 asteessa. Uunit ovatkin studion kovimmat sähkösyöpöt.

Alftanille oli tärkeää valita studioon fossiilivapaasti tuotettua sähköä, sillä se oli helppo ja tehokas tapa pienentää yrityksen ympäristövaikutusta.

Hän valitsi Vattenfallin Ilmasto Mix-sähkösopimuksen, koska se oli vastuullinen ja sopivan hintainen.

Alftan pohtii.

Savi ja sähkö – näin niitä säästetään Clayhemissa

Clayhemissa sähköä säästetään täyttämällä uunit äärimmilleen. Työt asetellaan 4—6 kerrokseen tilan maksimoimiseksi.

”Kun täytän uuneja, minulle ei saa puhua. On pakko keskittyä sataprosenttisesti, sillä se on niin arvokasta tetristä.”

Sähkön lisäksi studiossa kuluu paljon savea. Kuivahtaneet pussin pohjat eivät mene roskiin, vaan ne säilytetään ja herätetään henkiin vedellä. Näin vältetään materiaalihukka.

Savitöissä on aina mukana ripaus arvaamattomuutta. Työ voi haljeta muovausvaiheessa tai romahtaa tai räjähtää uunissa. Lasituskaan ei koskaan näytä täysin samalta kuin koepalassa.

”Luulen, että juuri siihen koukutuin keramiikassa. Tavallisesti tykkään, että asiat menevät niin kuin minä päätän. Savitöissä on kuitenkin yllätyselementti mukana, ja hyväksyn sen.”

Työt, joita tekijät eivät syystä tai toisesta vie kotiin, eivät päädy roskiin. Ne laitetaan euron laatikkoon ulko-oven viereen ohikulkijoita varten.

”Ihmiset ovat tosi onnellisia, kun he tekevät löytöjä. Siinä korostuu se, että kauneus on katsojan silmässä.”

 

 

Emma Alftan on metsästänyt saven työstämiseen tarvittavat työkalut kirpputoreilta ympäri Suomen.