Miten yrityksenne saavuttaa ilmastolupauksensa?

Vuonna 2016 voimaan astuneen Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan. Lämpeneminen pyritään rajaamaan alle 1,5 asteen. Tavoitteeseen päästäkseen Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuonna 2030. Miten juuri teidän yrityksenne voi olla osaltaan mahdollistamassa ilmastotavoitteiden saavuttamista?

Tärkeimmät keinot hillitä ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen välineitä ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen, uusiutuvien energiamuotojen käyttäminen, energiatehokkuus, liikenteen sähköistäminen, metsien vähenemisen pysäyttäminen metsänhoitoa kehittämällä, luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen ja ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus.

Miten ilmastoneutraalius toteutuu pienessä yrityksessä tai toimistossa?

Toimistot ovat usein vuokralla isoissa kiinteistöissä, joiden sähkö ja lämpö saatetaan ostaa keskitetysti. Yksittäinen vuokralainen saattaa kokea, että vaikutusmahdollisuudet energianlähteisiin ovat niukkoja. Monen vuokralaisen yhteisrintamana on mahdollista vaikuttaa vuokranantajan valintoihin. Ensimmäisenä kannattaa varmistaa, että kiinteistöön hankitaan CO2-vapaasti tuotettua sähköä. Oman sähkösopimuksen valitseminen ympäristöarvopohjaisesti on merkittävästi vaivattomampaa.

Myös uusiutuvan energian tuotannossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Sähkön tekee ilmastoneutraaliksi se, että syntyneet päästöt kompensoidaan vapaaehtoisesti uusiutuvan energian projektien Gold Standard CER- tai VER-sertifikaateilla (Certified Emission Reduction / Voluntary Emission Reduction). Ilmastoneutraalilla sähköllä ei siis ole negatiivista vaikutusta ilmastoon. Me Vattenfallilla hoidamme kompensaation isojen asiakkaittemme puolesta ostamalla sertifioituja päästöjen vähennyksiä eli sertifioituja päästövähenemiä (CER eli Certified Emission Reduction) tai vapaaehtoisia päästövähenemiä (VER eli Voluntary Emission Reduction). Sertifikaatit tulevat tarkkaan valikoiduista hankkeista, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Kompensointia tarjoavat järjestöt ja tahot hyvittävät päästöjä esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimaloilla tai istuttamalla puita.

Työmatkat

Päivittäiset työmatkat kodin ja työpaikan välillä ovat yksi tapa miettiä CO2-päästöjen vähentämistä. Etätyö ja etäkokoukset ovat hyviä keinoja välttää tarpeetonta liikkumista. Jos kuitenkin on pakko siirtyä toimistolle, vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja pyöräilyn ja kävelyn rinnalla ovat junaliikenne, sähkö-, hybridi- tai kaasuautot, muu joukkoliikenne sekä kimppakyydit.

Lentoliikenne tuottaa noin 2 % ihmisen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä. Työmatkojen tarpeellisuutta on hyvä pohtia. Voiko ulkomaanpalaverin hoitaa vaikkapa videoyhteyden kautta? Tai jos on pakko matkustaa, voiko palavereita niputtaa samalle matkalle useampia ja käydä harvemmin. Voiko lentämisen vaihtaa vaikkapa raideliikenteeseen?

Lentomatkailussa monilla lentoyhtiöillä on olemassa päästökompensointijärjestelmä, jotta matkustajan on mahdollista kompensoida lentojen hiilidioksidipäästövaikutuksia. Tietyt lentoyhtiöt ovat jo alkaneet hyödyntää biopolttoaineita, jotka kuitenkin ovat merkittävästi kalliimpia kuin tavalliset polttoaineet. Helsinki-Vantaan lentokenttä on ollut ACA-sertifioitu (Airport Carbon Accreditation) hiilineutraali lentokenttä jo vuodesta 2017.

Energian säästö toimistotyössä

Toimistoautomatiikka, joka säätää lämpöä, valaistusta ja ilmastointia tarpeen ja käytön mukaan auttaa kulutuksen vähentämisessä. Turhaa tulostamista kannattaa välttää, koska se paitsi tuottaa itsessään päästöjä, myös vähentää hiilinieluja. Yllättävä sähkösyöppö voi löytyä myös tietokoneista, jos niitä ei muisteta sammuttaa. Sijaitsevatpa palvelimet yrityksen omissa tai ulkopuolisen palveluntarjoajan tiloissa, niiden hukkalämpö kannattaa hyödyntää. Myös jätteenlajittelulla on ilmastovaikutus.

Ruoka

Neljännes keskivertosuomalaisen ilmastovaikutuksista liittyy ruokaan. Ruuan päästöjä voi vähentää välttämällä ruokahävikkiä esimerkiksi ostamalla ylijäämäruokaa tai eväät kaupan alennusmyynnistä, tai jopa ottamalla lautaselle vain sen verran ruokaa kuin jaksaa syödä. Kasvisruoka on liharuokaa ilmastoystävällisempää, sillä suurin osa ruuan ympäristövaikutuksista syntyy lihantuotannosta. Ympäristöystävällisin liha on riista. Kuluttajat voivat tehdä kestävyyttä edistäviä valintoja.

Ruokakilometrit eli ruoan kuljettamiseen käytetty matka tuottajalta kuluttajalle on varmasti yleisin lähiruokakeskustelussa esiintyvä ympäristönäkökohta. Ruokakilometrit ovat harhaanjohtava mittari, koska kuljetusten ekotehokkuuden määrittää täysin kuljetusmuoto ja polttoaineen käyttö kuljetettua kiloa kohti. Lähiruuan ympäristövaikutusten osalta olennaista on se, miten maanviljelijä ruoan tuottaa ja miten kuluttaja sen hankkii, säilyttää, valmistaa ja käyttää.

Yhteinen arvomaailma asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa

Yhä useampi yritys pitää tärkeänä, että sen koko toimitusketju - alihankkijat ja yhteistyökumppanit - jakavat yrityksen kanssa saman arvomaailman. Yksi tärkeä arvo on ilmastotyö ja nimenomaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Ympäristövastuu ja ilmastonmuutos eivät ole enää sanahelinää, vaan vastuunotto tuo yrityksille positiivisia bisnesvaikutuksia. Me Vattenfallilla autamme mielellämme asiakkaitamme löytämään yritykselleen sopivat energiaratkaisut sekä viestimään vastuullisuudestaan.

Tutustu Vattenfallin fossiilivapaisiin sähkösopimuksiin.

Lue lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa


Lähteet:
WWF.fi: Ilmastonmuutos
Luke.fi: Luonnonvaratietoa, Ilmastonmuutos
Finavia.fi: Helsinki-Vantaa on nyt hiilineutraali lentoasema
MTT-raportti 145: Lähiruuan ekologisten vaikutusten selvitys