Fossiilivapaus tarvitsee päästövähennysten lisäksi hiilinieluja
Suomen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Vattenfall haluaa auttaa asiakkaitaan fossiilivapauteen. Molemmat tavoitteet perustuvat Pariisin ilmastosopimukseen vuodelta 2015 ja Suomen ilmastolakiin, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä.
Mikä on hiilinielujen rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa? Meret ja metsät ovat tärkeimpiä hiilinieluja ja ne sitovat ja varastoivat noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä.
Artikkelimme kertoo seuraavista asioista:
Hiilinielun rooli hiilidioksidin poistamisessa ilmakehästä
Metsän hiilinielu toimi parhaiten sateisena kesänä
Meriekosysteemien rooli hiilinieluna
Puurakennukset toimivat hiilivarastoina jopa sata vuotta
Näin päästöjä kompensoidaan
Mikä merkitys hiilinieluilla on yritystoiminnassa?
Hiilinielun rooli hiilidioksidin poistamisessa ilmakehästä
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on sekä vähennettävä päästöjä että poistettava hiilidioksidia ilmakehästä. Hiilidioksidia syntyy, kun hiiltä sisältävä aine palaa tai se hajoaa. Sitä syntyy myös hengittäessä.
Miten hiilidioksidia voidaan poistaa ilmasta suuria määriä? Ensi sijassa pyritään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Mutta hiilinielut ovat yhtä tärkeitä. Hiilinielut sitovat ilman hiilidioksidia ja ovat tärkeässä roolissa ilmakehän hiilidioksidin vähentämisessä.
Hiilinielu tarkoittaa kasvavaa hiilivarastoa. Kasvit toimivat hiilinieluna, koska ne sitovat hiilidioksidia kasvamisensa ajan. Hiilivarasto taas on paikka, jossa hiiltä on varastoituna eli sellainen kasvi, joka ei kasva, voi toimia hiilivarastona.
Ihminen voi vaikuttaa luonnon hiilinielujen kokoon ja säilymiseen istuttamalla metsiä ja suosimalla puurakentamista. Luonnon hiilinieluja voidaan vahvistaa lisäämällä metsien puuston ja maaperän hiilinieluja sekä viljelymaiden maaperän hiilikadon muuttamista hiilinieluksi. Viljelyssä olennaista on luonnon monimuotoisuuden palauttaminen, maanmuokkauksen vähentäminen, vuoroviljely sekä siirtyminen väkilannoitteista typensitojakasvien, lannan ja kompostin hyödyntämiseen. Haastavaa on se, miten hiilinieluja saadaan vahvistettua valtavilla pinta-aloilla huomioiden kokonaisvaikutukset ilmastoon, muuhun ympäristöön sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Ilmastonmuutos on lisännyt kiinnostusta ja kokeiluja keinotekoisten hiilinielujen kehittämiseen. On ehdotettu hiilidioksidin sitomista vaikkapa maanalaisiin säiliöihin tai meriin.
Metsän hiilinielu toimi parhaiten sateisena kesänä
Suomen metsät ovat hiilinielu, koska niiden kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä vapautuu metsien käytön ja luonnollisen poistuman vuoksi. Metsän hiilinielun koko vaihtelee sekä eri vuodenaikoina että eri vuosina lämmön, valon ja veden saatavuuden mukaan. Lämmin ja sateinen kesä saa metsät kasvamaan ja hiilinielun suuremmaksi. Kuivana kesänä kasvu ja hiilinielu jäävät vaatimattomiksi. Puut ovat hiilinielu kasvukauden aikaan. Lämpiminä syksyinä metsä on hiilidioksidin lähde, sillä kasvukausi on loppunut ja maaperässä hajoaminen on vauhdissa.
Metsänistutukset kasvattavat hiilinieluja ja hakkuut vapauttavat hiilidioksidia uudelleen ilmakehään. Jos hakkuut ylittävät metsän kasvun ja metsän hiilivarasto pienenee, metsä muuttuukin hiilenlähteeksi. Kasvuikäisten metsien hiilinielu on vanhoja metsiä suurempi, mutta vanhat metsät taas pystyvät varastoimaan hiiltä enemmän. Kun puuta käytetään, hiili varastoituu tai vapautuu, riippuen siitä, mitä puusta tehdään.
Meriekosysteemien rooli hiilinieluna
Tutkijat selvittävät, miten hiili päätyy meriekosysteemeihin. Meret ovat olleet tehokkaita hiilinieluja. Meriruohoniityt sitovat suuria määriä hiiltä. Rehevöityminen muuttaa merten roolia. Rehevöityminen voi johtaa avainlajien katoamiseen ja eloperäisen aineksen päästöjen kasvamiseen, jolloin meret voivat muuttua hiilinielusta hiilen lähteeksi.
OceanNETs-tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää merten osalta negatiivisten päästöjen tekniikoiden mahdollisuuksia. Valtamerien mahdollisuuksista hiilinieluina tiedetään hyvin vähän, vaikka valtamerillä olisi maaperään verrattuna paljon suurempi kapasiteetti hiilen sitomiseen ja varastointiin suuren pinta-alansa ansiosta. Tutkijat keskittyvät merten puskurointikyvyn lisäämiseen ja sen vaikutuksiin. Puskurointikyky tarkoittaa veden kykyä vastustaa happamuuden muutoksia. Meriin lisättäisiin emäksisiä mineraaleja, tavoitteena sitoa hiilidioksidia ja siten ehkäistä merten happamoitumista.
Puurakennukset toimivat hiilivarastoina jopa sata vuotta
Puurakentamisessa jokainen rakennuksessa oleva puukuutio sitoo noin tonnin hiilidioksidia. Puutalon elinaika voi olla yli sata vuotta. Puinen talo on pitkäaikainen hiilen varasto, polttopuut ja sanomalehdet lyhytaikaisia. Puisen tuotteen voi polttaa energiaksi tai kierrättää.
Yhden vuoden Suomen uudisrakennustuotanto vaatisi puurakentamisena arviolta 2 miljoonaa kuutiota puuta. Se on kuitenkin vain 20 % Suomen vuotuisesta sahatavaratuotannosta. Puu rakennusmateriaalina pystyy siihen, mihin sen kilpailijat teräs ja betoni eivät: puu kasvaa takaisin. Jos vuoden kaikki uudisrakentaminen tehtäisiin puusta, vaadittava puumäärä kasvaisi Suomen metsissä vain viidessä kesäpäivässä.
Näin päästöjä kompensoidaan
Jokainen yritys tuottaa ilmastoteoistaan huolimatta ainakin jonkin verran päästöjä. Jos vaihtoehtoina on päästöjen kompensointi tai päästöt ilman kompensointia, on kompensointi selkeä ilmastoteko. Päästöjen kompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että kumotaan aiheutettu ilmastohaitta vähentämällä tai sitomalla omia päästöjä vastaava määrä jossain toisaalla.
Me Vattenfallilla hoidamme kompensaation isojen asiakkaittemme puolesta ostamalla sertifioituja päästöjen vähennyksiä eli sertifioituja päästövähenemiä (CER eli Certified Emission Reduction) tai vapaaehtoisia päästövähenemiä (VER eli Voluntary Emission Reduction). Sertifikaatit tulevat tarkkaan valikoiduista hankkeista, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Kompensointia tarjoavat järjestöt ja tahot hyvittävät päästöjä esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimaloilla tai istuttamalla puita.
Mikä merkitys hiilinieluilla on yritystoiminnassa?
Kilpailu on kovaa ja erottuminen joukosta on entistä tärkeämpää. Ilmastonmuutos on voimakkaasti esillä niin mediassa, yleisessä keskustelussa kuin poliitikkojen puheissakin. Kuluttajien tietoisuus kasvaa, ja valinnat kohdistuvat entistä useammin ilmastoystävällisiin tuotteisiin ja palveluihin.
Yritykset ovatkin nyt valinnan edessä; mukaudutaanko ilmastokysymykseen passiivisesti vai toimiiko yritys vastuullisesti vähentäen päästöjään ja rakentaako yritys samalla ilmastomyönteistä imagoa, joka parhaimmillaan muuttuu kasvun ajuriksi ja kilpailueduksi. Valitsemalla Vattenfallin fossiilivapaan sähkön, yritys voi ottaa ensimmäisen askelensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Lähteinä käytetty:
Stora Enso: Puurakentaminen lisää hyvinvointia ja pienentää hiilijalanjälkeä