Grönlundin perhe säästää sähköä ilmalämpöpumpulla – lasku pieneni 60 %
Kun Sari Grönlundin perheen omakotitalo rakennettiin Uudenmaan maakunnassa sijaitsevaan Siuntioon vuonna 1991, oli moni asia toisin. Sähkön hinta oli lähes ennätyksellisen alhainen, ja Grönlundit valitsivat kodin lämmitysratkaisuksi lattia- sekä kattolämmityksen.
Sähkö lämmitti edullisesti lähes koko asunnon 163-neliöisen lattiapinta-alan, joka koostuu kahdesta makuuhuoneesta, pesutiloista, kylpyhuoneesta, keittiöstä, olohuoneesta sekä takkahuoneesta.
– Lattiat pauhasivat ihanan lämpöisinä, eikä suuresta sähkölaskusta ollut huolen häivää. Muistan mieheni todenneen, että halvan sähkön vuoksi edes takan lämmittämisessä ei ole järkeä, Grönlund muistelee.
Kulutus kolmannekseen
Vuosien myötä sähkön hinta alkoi kohota, eikä lattialämmitys ollutkaan enää kustannustehokkain tapa kodin lämmitykseen. 90-luvun hintataso oli auttamatta historiaa, ja Grönlundit alkoivat pohtia ratkaisua alati kohoavan sähkölaskun kaitsemiseen.
Vuonna 2006 pari hankki kotinsa lämmityksen tueksi kaksi ilmalämpöpumppua, jotka ovat siitä lähtien olleet erittäin kovassa käytössä – ja syystä.
– Vaikutus on ollut aivan mieletön. Ennen ilmalämpöpumppuja kovin sähkönkulutuksemme oli 30 000 kilowattituntia vuodessa, tällä hetkellä sähköä kuluu 12 000 kilowattituntia, Grönlund sanoo.
Ilmalämpöpumppujen hankinnan jälkeen Grönlundien talon lattioita on lämmitetty ainoastaan yli 30 asteen pakkasilla, muuten koti lämpiää lähes ainoastaan ilmalämpöpumppujen avulla.
– Pumppumme alkavat olla jo vanhoja, mutta niistä riittää edelleen lämpöä 20 asteen pakkasille asti. Toisinaan kuitenkin laitamme kattolämmityksen pumppujen tueksi tai lämmitämme pesutilojen lattiaa, Grönlund kertoo.
Helpompi hengittää
Vaikka motivaatio ilmalämpöpumppujen hankintaan tulikin nousevasta sähkön hinnasta, ovat Grönlundit huomanneet niiden vaikutuksen myös asumismukavuuteen. Pari käyttää ilmalämpöpumppuja tehostetusti etenkin pesutiloissa, takkahuoneessa sekä makuuhuoneessa.
– Pumput ottavat kosteutta ilmasta todella tehokkaasti, ja ne parantavat kodin ilmanlaatua merkittävästi, hän sanoo.
Lisäksi ilmalämpöpumpuista on iloa kesän helteillä, jolloin ne viilentävät kodin miellyttäväksi. Muutoksen Grönlund on huomannut hyvinvoinnissaan.
– Kotona on helpompi hengittää, ja kesäisin kotiin on aina erityisen kiva tulla, hän sanoo.
Erityisen miellyttäviksi Grönlund kuvailee kesäöitä, joina ilmalämpöpumput pitävät makuuhuoneen lämpötilan matalana. Viilennin napsautetaan päälle muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa.
– Viileä lämpötila auttaa nukkumaan rauhoittumiseen. Pumppua ei tarvitse pitää päällä koko päivää, sillä huoneen lämpötila laskee nopeasti, hän sanoo.
Kohtuullista kulutusta
Grönlundit ovat olleet tyytyväisiä ilmalämpöpumppuihinsa aina niiden hankkimisesta lähtien. Poikkeusellisen hyväksi sijoitus on osoittautunut nyt, kun kodin korkeat lämmityskustannukset ovat kaikkien yhteinen huolenaihe.
– Pumpun avulla sähkönkulutuksen saa puristettua todella kohtuulliseksi. Sen ansiosta säästö on merkittävä riippumatta sähkön hintatasosta, Grönlund toteaa.
Hän suosittelee ilmalämpöpumppujen hankintaa omakotitalossa sekä isommassa rivitaloasunnossa asuville erityisesti niiden talous- että terveyshyötyjen vuoksi.
Lähivuosina Grönlundit aikovat päivittää ilmalämpöpumppunsa nykyaikaisiin malleihin, joista riittää varmasti tehostettua mukavuutta sekä kustannustehokkuutta tuleville vuosille.
– Emme enää olisi missään tapauksessa ilman ilmalämpöpumppuja, Grönlund päättää.
Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos kertoo
Ilmalämpöpumppu on nimensä mukaisesti laite, joka siirtää lämpöä kylmemmästä lämpötilasta korkeampaan lämpötilaan sähkön avulla – se siis toimii käänteisen lämpövoimakoneen tapaan.
Osa ilmalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä on peräisin ulkoilman lämmöstä, joten kaikkea lämpöä ei tuoteta sähköllä. Ilmalämpöpumppu kuluttaa tyypillisesti noin 1 kilowattitunnin sähköä noin 3 kilowattitunnin lämmön tuottamiseen. Tuotetusta lämmöstä 2 kilowattituntia tulee ulkoilmasta, 1 kilowattitunti sähköstä. Siksi ilmalämpöpumpulla saadaan muihin sähkölämmitystapohin verrattuna tuotettua enemmän lämpöä suhteessa kulutettuun sähköenergian määrään.
Parhaiden säästöjen takaamiseksi ilmalämpöpumppua kannattaa käyttää maksimiteholla sekä kodin ensisijaisena lämmityslähteenä niin, että sähköpatterit tai lattia- ja kattolämmitykset on säädetty alhaisempaan lämpötilaan toimimaan ikään kuin varmistuksena. Keskimäärin yhdellä ilmalämpöpumpulla voi säästää kodin lämmityskustannuksissa noin 5000 kilowattituntia vuodessa.