Sähkösopimusten eroja on joskus vaikea ymmärtää, eikä alan sanasto aina aukea. Olemme keränneet yleisimpiä sähkösopimuksia koskevia termejä yhteen. Huomioithan, että joillain sähkönmyyntiyrityksillä saattaa olla eri logiikalla toimivia sopimuksia.
Sähkösopimus on yhdistelmä kahdesta erilaisesta tekijästä, yleisimpänä määräaikainen ja kiinteähintainen sopimus tai toistaiseksi voimassa oleva, markkinahintainen sopimus (tuntisähkö).
Määräaikainen sähkösopimus on yleensä sidottu kiinteään hintaan tietyksi ajaksi, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi. Määräaikainen sopimus vaatii sitoutumista, mutta ei hinnan tarkkailua.
Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus ei ole sidottu määräaikaan, ja sen hinta seuraa yleensä jollain tavoin sähkömarkkinoiden muuttuvia hintoja. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tunneittain vaihtuvaa pörssisähkösopimusta tai neljä kertaa vuodessa vaihtuvaa kvartaalihintaa.
Kiinteähintainen sopimus on samanhintainen koko sopimuskauden ajan, eli esimerkiksi 2 vuotta. Sähkömarkkinoiden muutokset eivät siis koske kiinteähintaisella sopimuksella olevia.
Markkinahintainen sopimus on yleensä toistaiseksi voimassa oleva, mutta siinä on muuttuva hinta. Markkinahintaisia sopimuksia on erilaisia. Joissain hinnat muuttuvat 4 kertaa vuodessa, pörssisähkösopimuksissa hinta muuttuu jopa joka tunti. Vattenfallilla pörssihintaiset tuntisähkö-sopimukset ja Täysvesikvartaali ovat esimerkkejä markkinahintaisesta sähkösopimuksesta.
Kestosopimus ei ole yleisesti myynnissä, vaan sille useimmiten päätyvät asiakkaat, jotka eivät ole jatkaneet määräaikaista sopimustaan ajoissa uudella määräaikaisella. Halutessaan kestosopimuksen voi myös tehdä suoraan. Kestosopimus on toistaiseksi voimassa, ja sen hinta muuttuu harvoin.
Kiinnitä huomiota näihin asioihin tehdessäsi sähkösopimusta.
Tämä on se elementti, mitä useimmin vertaillaan uutta sähkösopimusta tehdessä. Sähkön hinta merkitään yleensä muotoon x,xx snt/kWh. Tämä tarkoittaa siis sitä, montako senttiä sähkö maksaa per kilowattitunti.
Sähkönmyynnin hinta perustuu käytännössä kahteen komponenttiin: kuukausittaiseen perusmaksuun ja kulutuksen mukaiseen sähkön hintaan. Vähän sähköä kuluttavan kodin kannattaa kiinnittää huomiota perusmaksuun, joka silloin muodostaa merkittävän osan kuukausittaisista sähkökuluista.
Joissain sähkösopimuksissa sähkö on aina tuotettu vain yhdellä tavalla, kuten vesivoimalla tai tuulivoimalla. Vattenfallin sopimuksissa tuotantotavaksi on myös voitu mainita ”fossiilivapaa”. Se tarkoittaa, ettei sähkön tuotannossa ole käytetty fossiilisia polttoaineita. Kotiisi tulee aina samaa sähköä huolimatta siitä, minkä tuotantotavan olet valinnut. Tuotantotavan valitseminen tarkoittaa sitä, että kulutustasi vastaava määrä sähköä tuotetaan valitsemallasi tavalla.
Sähkön alkuperätodistus tarkoittaa viranomaisvalvottua todistusta siitä, miten sähkö on tuotettu. Takuita ostetaan aina sen verran, kuin kyseisellä tuotantomuodolla tuotettua sähköä on myyty asiakkaalle. Tämän takia on mahdollista esimerkiksi ostaa pelkkää tuulivoimaa, vaikka aina ei tuulisikaan.
Yleissähkö tarkoittaa sitä, että sähkön hinta on kiinteähintaisessa sopimuksessa sama ympäri vuorokauden. Lähes kaikissa kerrostaloasunnoissa ja useimmissa rivitaloissa on aina käytössä yleissähkö, joskin jotkin uudet sähkömittarit mahdollistavat muunkinlaiset valinnat.
Muilta nimiltään vuorokausisähkö ja yösähkö. Aikasähkössä kiinteähintaisen sähkösopimuksen hinta on eri päivällä ja yöllä, jolloin yön tunnit ovat edullisempia. Niinpä esimerkiksi lämminvesivaraajan voi ajastaa toimimaan vain yösähkön aikaan. Aikasähkömittarilla varustettuun kotiin voi silti valita yleissähköä, eli yhden sähkön hinnan ympäri vuorokauden. Tai pörssisähköä, jolloin sähkön hinta vaihtuu tunneittain. Päiväsähkö on voimassa 7:00-22:00 ja yösähkö loput ajasta.
Kausisähkö on käytössä pääasiallisesti yrityksillä, kuten maatiloilla ja muissa sellaisissa paikoissa, joissa suuri kulutus kohdistuu kesään. Hinnat jaotellaan talvipäiviin ja muuhun aikaan. Kalliimpi talvipäivähinta on voimassa 1.11-31.3. maanantaista lauantaihin kello 7:00-22:00. Muina aikoina voimassa on edullisempi sähkön hinta.
Sähkön kulutusta mitataan kilowattitunneissa. On hyvä tietää ainakin oman kotinsa vuosikulutusarvio.
Kilowattitunti (kWh) on energian mittayksikkö. Laite, jonka tehontarve on yksi kilowatti, kuluttaa tunnin aikana yhden kilowattitunnin verran energiaa. Esimerkiksi 60 W hehkulamppu kuluttaa 0,06 kWh tunnin aikana.
Sähkön vuosikulutus tarkoittaa sitä määrää sähköä, mikä asunnossa menee vuoden aikana. Keskiverrossa kolmen hengen kerrostalokodissa sähköä menee noin 2400 kWh vuodessa, kun taas sähkölämmitetyssä 120 m2 omakotitalossa kulutus voi olla lähempänä 20 000 kWh vuodessa.
Sähkön vuosikulutus vaikuttaa paljon siihen, millainen sähkösopimus kannattaa valita. Pienellä kulutuksella kannattaa kiinnittää erityistä huomiota perusmaksuun, kun taas isolla kulutuksella tärkeintä on energian hinnan taso. Sellaisessa kodissa, jossa pystyy ohjaamaan omaa sähkönkulutustaan (esimerkiksi vedenlämmitystä) kannattaa harkita pörssisähköä. Sen avulla pystyy itse kohdentamaan kulutustaan edullisimmille tunneille.
Miksi sähkölaskuja tulee kaksi? Toinen tulee myynnistä, toinen puolestaan siirron osuudesta.
Sähkönsiirtoyhtiö hoitaa paikallista sähköverkkoa. Sähkö tulee aina kotiisi paikallisen sähköverkon kautta, ja tästä palvelusta laskutetaan erikseen. Siksi saat kotiisi kaksi erillistä laskua, toisen sähkönsiirtoyhtiöltä ja toisen sähkönmyyntiyhtiöltä, esimerkiksi Vattenfallilta.
Sähkönmyyntiyhtiö tarkoittaa sitä, mistä ostat sähkösi, eli esimerkiksi Vattenfall. Sähkönmyynti ei ole mitenkään sidottu paikalliseen verkkoyhtiöön, vaan sähkön voi ostaa miltä tahansa yritykseltä, joka myy sähköä Suomessa.
Pörssisähkö perustuu pohjoismaisen sähköpörssin hintoihin. Niinpä pörssihintaan sidottu sopimus seuraa täysin tunneittain muuttuvia pörssihintoja, joihin lisätään myyjän marginaali ja mahdollinen kuukausittainen perusmaksu. Sähkön pörssihinnat ovat tiedossa aina edeltävänä päivänä kello 14:00.
Sähköveroa maksetaan sähkön kulutuksesta. Asiakas maksaa veron sähkölaskulla siirtomaksujen yhteydessä, mikä muodostuu sähkön valmisteverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Sähköveromalli on kaksiportainen ja perustuu Lakiin sähkön valmisteverosta. Sähköverkkoyhtiö tilittää sähköveron edelleen valtiolle. Veron suuruudesta päättää eduskunta.