Espanjalaisen rivitalossa asuvan perheen (4000 kWh/vuosi) sähkölasku on 990 euroa vuodessa, kun Suomessa sähkölasku on samalla kulutuksella keskimäärin 662 euroa. Toisaalta joissakin Etelä-Euroopan maissa sähkölasku voi olla pienempikin kuin Suomessa.
Suomalaisen kotitalouden sähkölaskusta noin kolmannes on sähkönsiirtoa, kolmannes sähköveroa ja viimeinen kolmannes sähköenergiaa. Sähkönsiirrosta vastaa paikallinen sähkönsiirtoyhtiö, Sähkönsiirron hintaan vaikuttavat mm. huolto- ja parannustoimenpiteet. Sähköveron suuruuden määrittää eduskunta.
Suomalaisen sähkölaskusta sähköenergian osuus on siis noin kolmannes. Kuluttaja voi vaikuttaa tähän osuuteen kilpailuttamalla sähkönmyyntiyhtiöitä ja säästämällä sähkön käytössä. Sähkön myyntiyhtiöt, kuten Vattenfall, myyvät sähköenergiaa. Sähköenergian hinta perustuu pohjoismaiseen sähköpörssiin. Sähkön hinta siis vaihtelee esimerkiksi maailmanmarkkinoiden ja sään mukaan. Bensan tankkaaminen maksaa eri päivinä eri verran. Samoin sähkö hinta vaihtelee jatkuvasti.
Viime vuosina sähkömarkkinoiden hintataso on noussut, aivan kuten arvopaperipörssissä osakkeiden hinnat ovat viime vuosien ja vuosikymmenten aikana nousseet. Esimerkiksi Helsingin arvopaperipörssi on viimeisen 15 vuoden aikana kasvanut keskimäärin seitsemän prosenttia vuodessa. Talouskasvun myötä myös palkat ovat nousseet. Mennyt kehitys ei kuitenkaan ole tae tulevasta kehityksestä.
Määräaikaisissa sähkösopimuksissa on koko sopimusajan, esimerkiksi kaksi vuotta, sama kiinteä hinta. Sähkölasku ei siis sopimuskaudella yllätä. Kulloinenkin markkinatilanne on hyvä ottaa huomioon, kun on aika uusia sopimus, sillä hintataso voi tuolloin olla muuttunut.
Pörssisähköasiakas taas maksaa sähköstä koko ajan markkinahinnan, välillä hinta on matalampi ja välillä korkeampi kuin määräaikaisissa sopimuksissa.
Myös muissa maissa kuluttajan sähkölasku koostuu sähkönsiirrosta, sähköverosta ja sähköenergiasta. Sähkölaskujen koot vaihtelevat kuitenkin maittain. Sähkölaskun hintaeroihin maiden välillä vaikuttavat esimerkiksi maan energiatuotanto, valtioiden energia- ja ilmastopolitiikka, infrastruktuuri ja sen huolto.
Lähde: Eurostat
Joissain maissa esimerkiksi verojen suhteellinen osuus poikkeaa paljon Suomesta. Esimerkiksi Tanskassa sähköenergiasta ja sähkönsiirrosta maksetaan Suomea vähemmän, mutta verojen osuus sähkölaskusta on Suomea huomattavasti suurempi. Tanskalaisen kuluttajan sähkölaskusta jopa noin puolet on veroja.
Tanskassa siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin on edistetty nimenomaan verotuksen avulla. Suomessa on suosittu ennemmin uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Vattenfall myy Suomessa vain fossiilivapaata energiaa eikä sähkön tuotantotavan valinnasta peritä asiakkaalta lisäkuluja.
Toisissa maissa sähköenergian hinta voi vaihdella suuresti alueittain. Suomessa ainoastaan siirtohinnat riippuvat alueesta.
Joissain Euroopan maissa sähkölaskun koko suhteessa tuloihin on Suomea huomattavasti korkeampi. Suomessa kuluttaja käyttää palkastaan pienemmän osan sähkölaskuun kuin vaikkapa portugalilainen. Vaikka Saksassa palkat ovat Suomea korkeammat, sähkölaskuun saksalainen kuluttaa suomalaista isomman osan palkastaan.
Suomalaiset maksavat siis sähköstä selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Verrattuna muihin eurooppalaisiin, käytämme kuitenkin pienemmän osan tuloistamme sähköön.
Maa | Sähköenergia * | Siirto * | Verot ja tukimaksut * | Yhteensä |
Bulgaria | 5,85 | 2,42 | 1,65 | 9,92 |
Suomi | 4,98 | 6,12 | 5,46 | 16,56 |
Espanja | 12,93 | 4,05 | 4,61 | 21,59 |
* Yllä olevat luvut ovat ilmoitettu muodossa snt/kWh. Lukujen perustana on käytetty 2500 - 5000 kWh vuosittaista energiankulutusta.
kWh | Bulgaria €/vuosi | Suomi €/vuosi | Espanja €/vuosi |
2500 | 248 | 414 | 619 |
4000 | 396,8 | 662,4 | 990,4 |
5000 | 496,5 | 708 | 1079,5 |
7000 | 695,1 | 991,2 | 1511,3 |
9000 | 893,7 | 1274,4 | 1943,1 |
11000 | 1092,3 | 1557,6 | 2374,9 |
13000 | 1290,9 | 1840,8 | 2806,7 |
Hinnat sekä verojen, siirron ja sähköenergian suhteet vaihtelevat hieman riippuen kulutuksen koosta. Perusidea hinnan muodostumisessa on kuitenkin sama. Hinnat perustuvat Eurostatin tietoihin, joissa kulutusryhmät ovat 2500-4999 kWh ja 5000-14999 kWh.
Sähkönsiirto = Sähkönsiirtoyhtiö hoitaa paikallista sähköverkkoa. Sähkö tulee aina kotiisi paikallisen sähköverkon kautta, ja tästä palvelusta laskutetaan erikseen. Siksi saat kotiisi kaksi erillistä laskua, toisen sähkönsiirtoyhtiöltä ja toisen sähkönmyyntiyhtiöltä, esimerkiksi Vattenfallilta.
Sähkönmyynti = Sähkönmyyntiyhtiö tarkoittaa sitä, mistä ostat sähkösi, eli esimerkiksi Vattenfall. Sähkönmyynti ei ole mitenkään sidottu paikalliseen verkkoyhtiöön, vaan sähkön voi ostaa miltä tahansa yritykseltä, joka myy sähköä Suomessa.
Sähkövero = Sähköveroa maksetaan sähkön kulutuksesta. Asiakas maksaa veron sähkölaskulla siirtomaksujen yhteydessä, mikä muodostuu sähkön valmisteverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Sähköveromalli on kaksiportainen ja perustuu Lakiin sähkön valmisteverosta. Sähköverkkoyhtiö tilittää sähköveron edelleen valtiolle. Veron suuruudesta päättää eduskunta.
Ostovoimaan suhteutettu hinta (englanniksi purchasing power standard) = Hinnassa otetaan huomioon maiden väliset hintaerot, jotta voidaan kuvata, mitä kuluttaja todella saa suhteessa tuloihin ja hintoihin.
Lisätietoja:
Sähkön ABC: https://www.vattenfall.fi/fokuksessa/sahkonkulutus/sahkon-abc/
Energiauutiset: https://www.energiauutiset.fi/tilastouutiset/suomessa-sahko-yha-edullista.html
Eurostatin sivusto: https://ec.europa.eu/eurostat/web/main/home