Olemme viime vuosina saaneet nauttia erittäin halvoista sähkön hinnoista Suomessa, mutta nyt hinnat ovat kallistuneet huomattavasti. Verrattuna muihin Euroopan maihin, Suomen hinnat ovat edelleen kuitenkin huokeat.
Suurimmalla osalla kotitalouksista on määräaikainen sopimus, jonka on voinut uusia edullisemmilla hinnoilla jo ennen loppukesällä alkanutta tukkusähkön hinnannousua. Johdannaismarkkinoilla arvioidaan, että hinnat tulevat pysymään korkeina ainakin talven yli, ja laskevaa trendiä nähtäisiin vasta keväällä.
Syy kallistuneisiin pörssihintoihin on monta epäonnekkaasti samaan aikaan tapahtunutta asiaa. Pohjoismaissa vallinnut kuiva ja lämmin kesä heikensi hydrologista tasetta, eli veden määrää vesivoimalaitosten vesialtaissa. Vettä on ollut altaissa huomattavan paljon vähemmän kuin normaalisti. Vesitilanne normalisoituu toivottavasti talvea kohti mentäessä syyssateiden myötä.
Samaan aikaan polttoaineiden toimitusvaikeuksien ja saatavuuden takia vesivoimatuotantoa on käytetty paljon. Sähköä on viety Pohjoismaista tavallista enemmän syksyn aikana Saksaan ja Keski-Eurooppaan uusilla ja vanhoilla sähkönsiirtoyhteyksillä. Voidaan todeta, että Pohjoismaiden ja Euroopan sähkömarkkinat ovat integroituneet.
Suuret sähkönsiirrot ja Saksassa vallitseva kaasu- ja sähköpula ovat myös vaikuttaneet sähkön hintaan Pohjoismaiden pörssissä. Saksassa sähkön hinta on ajoittain ollut peräti kymmenen kertaa korkeammalla verrattuna Pohjoismaisen sähkön tukkuhintaan. Vallitseva hintapiikki tukkusähkön hinnoissa johtuu kustannusten noususta lähinnä kaasun, hiilen, öljyn ja päästöoikeuksien hintojen nousun takia.
Pulaa polttoaineista on nyt kaikkialla maailmassa. Kaasun hinta on jopa 5-6 -kertaistunut ja kaasuvarastot Euroopassa ovat olleet koko syksyn ajan ennätyksellisen alhaisella tasolla. Eurooppa on riippuvainen Venäjän kaasutoimituksista ja Venäjän toimitusvaikeuksien takia hinnat ovat kallistuneet rajusti. Myös nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuudessa on ollut suuria vaikeuksia. Kiina, Japani ja Etelä-Korea ostavat suurimman osan LNG:stä ja noin 90 % siitä viedään nyt näihin maihin, koska siellä ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin Euroopassa.
Hiili on korvannut kaasua sähkön tuotannossa. Lisääntynyt kulutus ja kysyntä on aiheuttanut ongelmia hiilitoimituksiin. Nyt kun hiilen kysyntä on ennätyksellisen korkealla ja saatavuus on heikko, hiiltä on alettu korvata joissain maissa öljyllä. Tästä syystä myös öljyn hinta on ollut nousussa. Hinnannousun ovat saaneet kokea myös autoilijat bensiinin ja dieselin hintojen osalta. Kallistuneet sähkön hinnat eivät siis ainoana tekijänä ohenna lompakon paksuutta tällä hetkellä.
Kun vesivoimaa ja tuulivoimaa on käytettävissä vähän sähkön tuotannossa, joudutaan maailmalla käyttämään muita tuotantomuotoja. Lisääntyneiden fossiilisten polttoaineiden käyttö onkin nostanut päästöoikeuksien hintoja. Päästöoikeuksien hinnat ovatkin olleet nyt ennätyksellisen korkealla ja vaikuttavat luonnollisesti myös lopulliseen sähkön hintaan.
Näin talven kynnyksellä on todella vaikeaa ennustaa tulevan talven sähkön hintoja. Näillä näkymin sähkön johdannaismarkkinoilla ajatellaan, että hinnat tulevat pysymään korkeina koko talven. Jää nähtäväksi, kuinka korkealla hinnat.
Sähkön hinnannousut maailmalla ovat johtaneet sähkön säännöstelyyn. Esimerkiksi Kiinassa on jouduttu säännöstelemään sähköä kotitalouksilta, jotta sähköä riittäisi teollisuudelle. Kiinassa on menty säännöstelyssä niin pitkälle, että joissakin provinsseissa jopa liikennevaloja on sammutettu. Myös Etelä-Ruotsissa ja Etelä-Norjassa on podettu sähköpulaa syksyn aikana. Norjassakin on väläytelty, että talven aikana voi tulla hetkiä tai tunteja vuorokauden aikana, jolloin voidaan joutua siirtymään säännöstelyyn. Suomessa sähkö kuitenkin tulee riittämään koko talven.
Sähkön hintojen kallistuessa kaikkialla, kuluttajat ovat joutuneet ahdinkoon eikä rahaa ole riittänyt laskujen maksamiseen. Monessa Euroopan maassa onkin mietitty ja ehdotettu tukien maksamisista kotitalouksille. Suomessa tämä ei ole ajankohtaista, koska energia on määritetty perustarpeeksi ja otettu huomioon toimeentulotukea määritettäessä.
Spot-hinnat ovat koko alkusyksyn olleet korkealla. Verrattuna viime vuoden ennätyksellisen halpoihin hintoihin, vuorokauden spot-hinta on 2-3 -kertaistunut. Tähän mennessä koko vuoden keskihinta on kaksinkertaistunut verrattuna viime vuoteen. Viime kuukausina yksittäiset tuntihinnat vuorokauden aikana ovat nousseet pörssissä yli 100 €/MWh eli yli 10 snt/kWh (alv 0 %). Suuret tuntihintojen vaihtelut vuorokauden sisällä johtuvat lähinnä tuulen saatavuudesta.