Sähkömarkkinakatsaus 10/2025: Miltä tuleva talvi näyttää sähkömarkkinoilla?

1. Mitkä tekijät vaikuttavat sähkön hintaan Suomessa?

Sähkön hintaan vaikuttavat useat tekijät, joita voidaan jakaa kolmeen pääosaan: Sähkön markkinahintaan, sähkönsiirron hintaan sekä veroihin. 

Määräaikaisissa kiinteähintaisissa sopimuksissa sähkön markkinahinta perustuu johdannaismarkkinoilla tehtyihin sopimuksiin. Johdannaismarkkinoilla sähkön hintaan vaikuttavat niin geopoliittinen tilanne, korot ja sääennusteet kuin polttoaineiden hinnat, siirtoyhteydet ja tuotantotapojen saatavuus lähiaikoina. 

Pörssisähkön hinta määräytyy sähkön tukkumarkkinoilla. Tukkumarkkinoilla sähkön hintaan vaikuttaa etenkin sähkön tuotantotapojen saatavuus eli se, onko esimerkiksi tuulinen sää ja toimivatko kaikki ydinvoimalat täydellä teholla sekä millainen on vesitilanne eli hydrologinen tase. Myös kaapelirikot ja sähkön siirron säännöstely Pohjoismaiden välillä vaikuttavat Suomessa pörssisähkön hintaan. 

Viime vuosina tuulivoiman ja ydinvoiman lisääntyminen sekä hyvä vesitilanne ovat laskeneet hintoja Suomessa.  

2. Onko sähkö aina talvikuukausina kalliimpaa Suomessa? 

Ennen 2020-lukua sähkö oli Suomessa talvella kalliimpaa. Suomi oli tuolloin riippuvaisempi sähköntuonnista, ja omavaraisuusasteemme sähköntuotannossa oli alhaisempi. Talvella kylmyys ja pimeys lisäävät kulutusta ja kysyntäpiikit puolestaan nostavat hintaa, etenkin jos tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta.  

Viime vuosina tilanne on muuttunut. Tuulivoiman lisääntyminen ja Olkiluoto 3:n ydinvoimalan käyttöönotto sekä hyvä vesitilanne ovat tasanneet hintoja talvikuukausina. Poikkeuksena olivat energiakriisivuodet 2022–2023, jolloin hinnat nousivat rajusti. Esimerkiksi talvella 2024–2025 sähkön hinta oli maltillinen: tammikuun 2025 keskihinta oli 6,63 snt/kWh ja helmikuun 5,93 snt/kWh (sis. alv). 

Nykyisin tuulivoiman saatavuudella, hydrologisella taseella ja ydinvoimaloiden käyttöasteilla on aiempaa suurempi vaikutus talvikuukausien hintoihin. 

 
3. Mikä on eri tuotantomuotojen rooli talvella?

Tuulivoimalla on merkittävä rooli Suomen sähköntuotannossa, mutta talvisin etenkin kovilla pakkasilla harvoin tuulee. Näin ollen pakkaspäivinä tuulivoiman osuus voi olla pieni. 

Vesivoima on Pohjoismaissa tärkeä säätövoima, erityisesti tuulettomina ja kylminä päivinä. Kotimainen sähköntuotanto kattaa nykyisin suurimman osan kulutuksesta, mutta tyyninä pakkaspäivinä olemme riippuvaisia Ruotsissa ja Norjassa vesivoimalla tuotetusta sähköstä, jota siirretään Suomeen. Sähköä siirretään tarvittaessa Suomeen myös Virosta. Maiden välisillä siirtoyhteyksillä onkin suuri merkitys spot- tai tukkuhintoihin Suomessa. 

Ydinvoima on perusvoiman selkäranka, se toimii tasaisesti ympäri vuoden. Aurinkovoimalla on luonnollisesti talvella Suomessa vähäinen merkitys. Tuonnin lisäksi lämpövoima täydentää tarvittaessa tuotantoa, erityisesti kulutushuippujen aikana. 

4. Millaisia muutoksia 1.10. voimaan astuva varttimittaus tuo pörssisähkömarkkinoille Suomessa? 

Varttimittaus tarkoittaa, että sähkön kulutus ja hinta mitataan ja hinnoitellaan jatkossa tunnin sijaan 15 minuutin jaksoissa. Uusi varttimittaus otetaan käyttöön 1.10. Pörssisähkön hinta määräytyy siis sähköpörssissä jatkossa neljä kertaa tunnissa. Tämä mahdollistaa tarkemman kulutuksen ohjauksen ja paremman reagoinnin tuotannon vaihteluihin tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä. 

On mahdollista, että jatkossa esiintyy yksittäisiä erittäin korkeita tai todella negatiivisia pörssisähkön varttihintoja. On kuitenkin mahdotonta vielä ennustaa, kuinka paljon hintapiikkejä tulee esiintymään tai kuinka suuria ne ovat. Lisäksi on spekuloitu, että negatiiviset tuntihinnat saattavat vähentyä. Mutta varttihintoihin siirtyminen tuskin nostaa keskituntihintoja kuukausi- tai vuositasolla.  

Varttihintojen myötä pörssisähköasiakkaat voivat optimoida kulutustaan entistä tarkemmin ja piikkihintoja voi olla helpompi välttää, kun ne kohdistuvat lyhyisiin ajanjaksoihin. 

5. Millä tavoin hydrologinen tase eli pohjoismaiset vesivarastot vaikuttavat sähkön hintaan? 

Hydrologinen tase tarkoittaa vesialtaiden ja lumen varastojen määrää Pohjoismaissa. Vesivarastoilla on suuri merkitys sähkön hintaan kaikkialla Pohjoismaissa, koska suurin osa sähköstä Norjassa (96 %) ja Ruotsissa  (noin 40 %) tuotetaan vesivoimalla. 

Korkea hydrologinen tase laskee sähkön hintaa, koska edullista vesivoimalla tuotettua sähköä voidaan siirtää Ruotsista ja Norjasta Suomeen. Tämä on tärkeää etenkin, kun Suomessa oma tuotanto ei riitä ja sähkön kysyntä on suurta. Jos tase on huono, joudutaan käyttämään kalliimpia tuotantomuotoja, mikä nostaa sähkön hintaa Suomessa. 

Hydrologisella taseella on suuri merkitys tuleviin sähkön hintoihin sekä tukkumarkkinoilla (pörssisähköhinnat) että johdannaismarkkinoilla.  

Hyvän taseen vallitessa vesivoimaa voidaan käyttää myös säätövoimana tuulettomina päivinä, jolloin hinnat pysyvät kohtuullisilla tasoilla, tai ainakin tasaavat korkeimpia hintapiikkejä.

Kirjoitushetkellä syyskuun lopulla 2025 vesivarastot ovat vain hieman koholla, tasolla 1,2 TWh. Vielä on kuitenkin liian aikaista ennakoida vesivarastojen riittävyyttä talvea ajatellen. Kaikki riippuu siitä, miten sateita saadaan syksyllä ja osuvatko ne vesialtaisiin. Myös syksyn lämpötiloilla ja sähkön kysynnällä syyskaudella on suuri merkitys. 

Vesitilannetta ja sen vaikutusta tulevan talven hintoihin voidaan arvioida paremmin vasta joulukuun alussa. Kun vesialtaat jäätyvät ja sateet tulevat lumena, niillä ei ole enää suoraan merkitystä hydrologiseen taseeseen. Lumi vaikuttaa taseeseen vasta keväällä, kun se sulaa ja täyttää altaat. Mikäli tulevasta talvesta tulee leuto ja runsassateinen, niin hydrologinen tase voi nousta erinomaiselle tasolle.

Lähteet: Vattenfall, Fingrid, Energiavirasto