Pandemia ei ole pyyhkinyt pois suomalaisten ilmastoahdistusta

Kun korona valtasi mediatilan ja yksityiset keskustelut alkuvuonna 2020, aiempien vuosien aktiivinen ilmastonmuutoskeskustelu painui taka-alalle. Sen aiheuttama huoli ei silti ole vähentynyt. Eri sukupolvet ovat myös hyvin yksimielisiä: 16–24-vuotiaista nuorista ilmastonmuutoksesta on huolissaan kolme neljästä ja 55–64-vuotiaistakin 64 %.  
 
Positiivisille, inspiroiville ilmastouutisille on suuri tarve. Niitä halutaan nähdä niin uutisissa kuin sosiaalisen median kanavissa. Eräs suomalainen kyselyyn vastannut sanoo:

”Esimerkiksi Instagramissa on paljon tilejä, joilla käsitellään ympäristön muuttumista. On hyvä nähdä, että ei ole ajatustensa kanssa yksin. Se antaa toivoa.”

Ilmastoahdistusta puretaan näkyvillä ja tuntuvilla teoilla

Vaikka pandemia näkyy arjessamme monina konkreettisina muutoksina, se ei ole vaikuttanut siihen, kuinka suuri osuus vastaajista on kantaa huolta ilmastonmuutoksesta. Sekä talvella 2019 että kesällä 2020 vajaat 70 % vastaajista niin Suomessa kuin muissakin kyselyssä mukana olleissa maissa kertoo olevansa siitä melko tai hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Hyvin huolissaan olevien osuus on jopa kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä 22:sta 28 %:iin.

Konkreettisten hyvien ilmastotekojen tarve kasvaa jatkuvasti. Yli 80 % vastaajista tekee jo nyt tai aikoo tulevaisuudessa tehdä omassa elämässään ilmastonmuutosta hillitseviä valintoja, esimerkiksi liikkua ekologisesti tai valita uusiutuvaa energiaa, jonka hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.  
 
Vattenfallin fossiilivapaa sähköntuotanto on yksi päättäväinen askel kohti fossiilivapautta. Sen lisäksi tarjoamme käytännön neuvoja kuluttajien ja yritysten omiin energiavalintoihin. Näin kutsumme kaikki suomalaiset olemaan mukana hyvissä asioissa, joita ilmastolle on tapahtumassa. 
 
Vaikka suomalaiset odottavat ilmastonmuutosta hillitseviä tekoja myös hallitukselta ja tiedeyhteisöltä, Suomessa selvästi merkittävimpänä toimijana nähdään suuryritykset. Erään vastaajan mukaan: ”Yritykset, jotka kuitenkin tuottavat suurimman osan ilmastoa lämmittävistä saasteista, ovat hiljaisia kuin isot jättiläiset.”

Löytyykö uutisvirrasta tilaa hyville ilmastouutisille?

Jättiläisten hiljaisuus ei onneksi ole koko totuus. Kun tarkastelimme ilmastoaiheisia verkkouutisia vuoden ajan joulukuusta 2018 joulukuuhun 2019, jopa 37 % niistä oli positiivisia. Hyvien uutisten kärjestä löytyivät nimenomaan suuryritysten hiilidioksidipäästöjä vähentävät teot. 

Miksi siis suomalaisista vain 13 % muisti kohdanneensa myönteisiä ilmastouutisia? 

Syy voi löytyä siitä, että ilmastoahdistus ja ilmaston muuttumiseen liittyvä huoli ovat maanlaajuisen ja kansainvälisen median vakiopuheenaiheita. Hyviä uutisia taas julkaistaan usein paikallisessa mediassa tai esimerkiksi energia-alan julkaisuissa. Uutisjuttujen jakaminen sosiaalisessa mediassa vahvistaa tätä jakoa entisestään.

Kielteisessä uutisoinnissa on kuitenkin myös positiivista voimaa. Se ajaa meitä vastuulliseen toimintaan.

Esimerkiksi 63 % kyselyymme kesäkuussa 2020 vastanneista katsoo, että ilmastonmuutoksen vähentämisen sitoumuksia pitää jatkaa tai kasvattaa, vaikka se lykkäisi koronapandemian taloudellisten jälkien korjaamista.

On aika raivata uutisista ja sosiaalisen median keskusteluista enemmän tilaa inspiroiville ja hyville ilmastouutisille. Kuten eräs suomalainen vastaaja sanoo:

“Ne, jotka taistelevat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, inspiroivat minua.”