Fossiilivapaan sähkön avulla metsäbiotaloutta kehittävä Tapio jalostaa siemeniä, joilla uudistetaan vuosittain yli 50 000 hehtaaria metsää
Metsään ja luontoon liittyviä asiantuntijapalveluita tarjoava Tapio tuottaa omassa siemenkeskuksessaan lähes puolet Suomen metsien uudistamiseen käytetyistä jalostetuista siemenistä. Siemenkeskuksen sähkökattilan avulla jäljitellään keväisiä luonnonoloja, joissa lämpö ja tuuli saavat kävyt aukeamaan ja karistamaan siemenensä.
Metsän asiantuntija Tapio on profiloitunut metsien vastuullisen käytön merkittävänä osaajana ja veturina Suomessa. Metsänhoidon suositusten kautta Tapion kädenjälki on näkynyt jo yli vuosisadan ajan kaikkialla suomalaisissa talousmetsissä: sen juuret juontavat vuonna 1907 perustettuun Suomen metsänhoitoyhdistys Tapioon.
Metsänhoitosuositukset rakentuvat kestävän kehityksen periaatteiden pohjalle, ja nykyään ne tuotetaan yhteistyössä koko metsäsektorin kanssa.
Fossiilivapaata sähköä siementen jalostukseen
Tapiolla on Etelä-Suomessa sijaitsevassa Oitissa siemenkeskus, josta toimitetaan metsien uudistamiseen tarkoitettuja siemeniä kolmesta neljään tuhatta kiloa vuodessa. Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelän mukaan:
”Tapion jalostamilla siemenillä uudistetaan suomalaista metsää vuosittain yli 50 000 hehtaarin edestä.”
Kun luonnossa kevätaurinko saa kävyt avautumaan ja pudottamaan siemenensä, Tapion siemenkeskuksessa sama tapahtuu kahdessa karistuslinjassa, joihin lämpö tuotetaan kahdella 48 kilowatin sähkökattilalla. Niemelän mukaan prosessi jäljittelee luonnon keväisiä oloja, joissa lämpö ja tuuli saavat kävyt aukeamaan. Noin kaksi kolmasosaa siemenistä on mäntyä, ja loput ovat peräisin kuusesta, koivusta ja lehtikuusesta.
Tarvittavasta lämmöstä suurin osa kuluu siementen karistusvaiheeseen. Vastuullisena toimijana Tapio on valinnut siemenkeskuksen energianlähteeksi Vattenfallin fossiilivapaan ydinvoimalla tuotetun sähkön. Tapion viestintäjohtaja Minna Grip perustelee valintaa:
”Fossiilittomuus oli ykköskriteeri, sillä noudatamme kaikessa toiminnassamme ilmastoa kunnioittavia periaatteita.”
Myös hinta-laatusuhde puolsi valintaa, Grip jatkaa.
Jalostus kasvattaa hiilinielua
Metsänjalostuksen perusperiaatteena on valita luonnonmetsistä parhaat puut ja tuottaa niiden jälkeläisiä siemenviljelyksillä. Jalostetuista siemenistä saadaan laadukkaampia, nopeakasvuisempia, elinvoimaisempia ja kestävämpiä puita. Niemelän mukaan metsänjalostuksella on metsien kasvun lisääntymisen kautta erittäin merkittävä rooli metsien hiilinielun kasvattamisessa.
”Laskutavasta ja aikajaksosta riippuen Suomen metsien hiilinielu on tällä hetkellä noin 20–30 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Metsänjalostuksen vaikutus siihen tulee olemaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua noin 10 miljoonaa tonnia.”
Viimeisimpänä uudistuksena Tapiossa on lanseerattu digitaalinen Etapio-sovellus metsänomistajien päätöksenteon tueksi. Gripin mukaan sovelluksella voidaan ottaa huomioon taloudelliset, hiilen sidontaan ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet.
”Tuotamme faktatiedon, ja kukin metsänomistaja päättää itse, miten painottaa kestävän metsänhoidon periaatteita.”
Näin Tapio on mukana hyvissä asioissa, joita ilmastolle on tapahtumassa
- Tarjoaa työkaluja, joilla suomalaisten metsien tulevaisuutta kehitetään vastuullisesti.
- Tapion tuottamien siementen osuus Suomen metsien uudistukseen käytetyistä jalostetuista siemenistä on lähes 50 prosenttia.
- Jalostetut puut sitovat enemmän hiilidioksidia sekä kasvaessaan että jalostettuina tuotteiksi esimerkiksi puurakentamisessa.
- Puulla voidaan korvata myös fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita, kuten muovipakkauksia, tekstiilejä ja polttoaineita.
- Tuottaa kestävän kehityksen periaatteita kunnioittavia Metsänhoidon Suosituksia.
- Julkaisee Suomen laajalevikkisintä metsäalan julkaisua Metsälehteä.
Vattenfallin fossiilivapaalla sähköllä tuotetaan kolmesta neljään tuhatta kiloa siemeniä, ja niillä uudistetaan yli 50 000 hehtaaria metsää vuosittain.
Katso video: Kaikki lähtee siemenestä
