Pohjoismaiden huono vesitilanne, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintojen nousu sekä taloudellisten näkymien parantuminen ovat nostaneet sähkön markkinahintaa ja hankintakustannuksia. Tästä syystä määräaikaisten sopimusten hinnat ovat kevään ja alkukesän aikana olleet nousussa. Tämä näkyy pienellä viiveellä myös toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnoissa, loppukesän ja alkusyksyn aikana. Korotuspaineet sähkönmyyjillä ovat kovat. Muutama sähkönmyyjä on jo korottanut toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintoja. Odotettavissa on, että asiakkaat ympäri Suomen saavat hinnankorotusilmoituksia lähiaikoina sähkönmyyjiltä.

Vesitilanne Pohjoismaissa on tällä hetkellä normaalia huonompi, kuivan kevään ja alkukesän takia, eikä sen odoteta parantuvan lähiaikoina. Lumen sulaminen kevään aikana ei myöskään sujunut normaalisti. Koska lämpötilat olivat normaalia korkeammat, vesialtaat eivät täyttyneet odotetusti. Iso osa vedestä haihtui ilmaan tai imeytyi kuivaan maahan. Jos lämmin ja kuiva sää jatkuu vielä kesän aikana, eikä sateita saada vesialtaiden alueella, se luo entistä enemmän paineita vesivoiman tuottajille rajoittaa omaa tuotantoaan syksyllä. Vesivoiman tuottajat ovat jo nyt huolissaan, että vesialtaat eivät ehdi täyttyä tarpeeksi ennen talvea. Odotettavissa on, että vesivoiman tuottajat alkavat jossakin vaiheessa rajoittaa omaa vesituotantoaan, jotta vettä riittäisi myös talvikuukausille. Tämä vaikuttaa myös toistaiseksi voimassa olevien hintoihin pitäen niitä korkeammalla tasolla.

Spot-hinnat ovat olleet normaalia korkeammalla tasolla ajanjaksoon nähden. Tosin tällä ei ole ollut niin suurta merkitystä varsinkaan tavalliselle kuluttajalle tai sähkönlämmittäjälle, koska alkukesän helteiden takia lämmitykseen on mennyt normaalia vähemmän energiaa tai sähköä. Suomen aluehinta on yleensä hieman Pohjoismaiden hintaa korkeampi.

Ydinvoimaloiden vuosihuollot ovat alkaneet, ja niitä jatketaan koko kesän ja alkusyksyn ajan. Tämä vaikuttaa ydinvoiman käyttökapasiteettiin. Ydinvoimatuotantoa on siis hieman  vähemmän tämän ajanjakson aikana, mutta tuotanto palautuu normaaliksi syyskuun lopussa. Käyttökapasiteetti on liikkunut viime aikoina 80–90 % välillä.

Polttoaineiden, siis öljyn ja hiilen, hinnat ovat koko kevään ja alkukesän aikana olleet rajussa nousussa. Koska myös päästöoikeuksien hinnat ovat ennätyksellisen korkealla tasolla, määräaikaisten sopimusten hinnat ovat olleet jatkuvasti nousussa. Hintojen ei odoteta laskevan lähiaikoina, vaan suuntaus on tätä kirjoitettaessa edelleen nouseva ja jatkunee kesän yli.

Yleisesti sähkön hintatasoon Suomessa vaikuttaa etenkin säätila, sillä tuulen ja veden runsas saatavuus nostaa tarjontaa ja laskee pörssihintoja. Säätila vaikuttaa hintoihin myös kysynnän kautta. Sään lisäksi öljyn, hiilen ja CO2-päästösertifikaattien hinnat, globaali taloustilanne sekä voimaloiden kapasiteetti ja toiminta vaikuttavat Suomen sähkönhintaan ja lähinnä määräaikaisten sopimusten hintoihin.

Sähköntuotanto ja siirtokapasiteetti ovat olleet normaalisti käytössä Pohjoismaissa viimeisten kuukausien aikana.

Suurin osa sähkönkulutuksesta Suomessa katetaan yleensä ydinvoimalla, yhteistuotanto-kaukolämmöllä, vesivoimalla, yhteistuotanto-teollisuudella, tuulivoimalla, lauhdevoimalla sekä muulla tuotannolla, ja loput pääsääntöisesti sähkön tuonnilla Ruotsista. Yhteistuotantolaitoksissa käytetään yleensä hiiltä, maakaasua, turvetta ja puuta. Puuksi eli puuperäiseksi polttoaineeksi lasketaan puupolttoaineet, selluteollisuuden prosessiin liittyvät metsäteollisuuden jäteliemet sekä muut puuperäiset polttoaineet.