Sähkö on Pohjoismaissa halpaa. Kansainvälisessä sähkön hintavertailussa Suomi sijoittuu Euroopan edullisimpien maiden joukkoon. Suomalaisten kuluttajien sähkönkäyttö toki on suurta, koska sähkön rooli lämmityksessä on merkittävä. Suomessa kun ei käytetä kaasua – paitsi grillaamiseen.

Päädyin helpoimpaan vaihtoehtoon

Pitäisikö meidän käyttää aikaa ja energiaa sähkömarkkinoiden ja kuluttajahintojen seuraamiseen? Maksaako sähköstä liikaa, jos ei sitä tee vaan painaa koko asian unholaan? Sähkömarkkinat ovat valtava ja monimutkainen kokonaisuus. On myyntiyhtiöitä, jakeluyhtiöitä, kiinteitä hintoja, pörssihintoja, erilaisia tuotantomuotoja, erilaisia sopimuskestoja. Listaa voisi jälleen jatkaa loputtomiin – enkä vielä ole edes päässyt siihen teknisempään puoleen, joka oikeasti mahdollistaa meidän jokapäiväisen sähkönkäytön.

Olen sitä mieltä, että ihmisten tulisi tehdä vähemmän sellaisia asioita, joista he eivät ole kiinnostuneita. Henkilökohtainen tuottavuus kasvaa, kun tekee asioita, joista pitää. Ja jos ei pidä sähköä seksikkäänä, niin on turhaa kytätä tuntihintoja sovelluksesta tai olla jatkuvasti kilpailuttamassa sähkösopimusta sekä etsimässä halvinta hintaa. Tähän ratkaisuun olen myös itse, sähköyhtiössä työskentelevänä, päätynyt. Olen päivittäin sähkönhinnan kanssa tekemisissä, mutta silti en koe mielekkääksi seurata, minkä hintaisia määräaikaisia sopimuksia on tarjolla tai missä sähkön markkinahinta kulkee.

Tehdäkseni asiat itselleni helpoksi, olen valinnut Tuntisähkö-tuotteen, joka perustuu Nord Poolin spot-hintoihin. Eli ns. pörssisähkö-tuotteen, jonka hinta määräytyy markkinoilla päivittäin. Luotan nimittäin siihen, että pörssihinnat perustuvat kysynnän ja tarjonnan lakiin. Saan siis aina ns. oikean hinnan. Pörssihintani päälle lisätään toki pieni marginaali, mutta se on mielestäni huomattavasti parempi, koska se on läpinäkyvä. Lisäksi tuo läpinäkyvyys näyttää myyntiyhtiöiden kesken aiheuttaneen sen, että hinta on lähes sama kaikilla. Tosin myyjäkohtaisesti tähän kuuluu erilaisia palveluja.