Mustat, jääkiekon näköiset rasiat porvoolaisen omakotitalon kirjahyllyssä mittaavat huoneilman radonkaasupitoisuuksia. Lisänä on elektroninen mittari, jonka avulla huoneiston radontasosta saa käsityksen jo kuudessa tunnissa. Radon on kaasumaista ydinjätettä, jota syntyy, kun maaperässä luonnostaan oleva ydinpolttoaine hajoaa ja muodostaa kaasua. Jatkuva altistuminen sille voi vahingoittaa terveyttä.

- Etenkin Pirkanmaalla ja Itä-Uudellamaalla voi asunnoista löytyä radonia, Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos tietää. Hän kertoo, että maaperästä vapautuva radon ei pääse talviaikaan haihtumaan jäisestä maaperästä tasaisesti, vaan se virtaa ylös talojen alta, missä maa on sulaa.

- Viemäreiden kautta tai talon pohjan halkeamista se voi sitten kulkeutua huoneilmaan, Malkus kertoo. Noin puolet suomalaisen vuosittain saamasta säteilymäärästä on peräisin radonista, ja radon on syynä jopa 300 keuhkosyöpään vuosittain.

Vattenfall jakoi Energiaperhe-kilpailussa mukana oleville perheille radonpurkit sisäilman laadun varmistamiseksi. Kotitaloudet voivat teettää radonmittauksen ostamalla mittauspurkkeja esimerkiksi Säteilyturvakeskuksesta. Porvoolaisen energiaperhe Kollin-Härmän kotona lukemat olivat onneksi hyvät, eikä radonia näyttäisi olevan, vaikka riskialueella ollaankin. Mikäli radonmittauksissa ilmenisi pitoisuuksia, tulisi toimenpiteisiin ryhtyä. Pienistä pitoisuuksista pääsee eroon jo esimerkiksi ilmanvaihtoa parantamalla.

Timo Kollinin ja Anniina Härmän kotona sisäilmasta huolehditaan myös allergiasuodattimella varustetulla ilmalämpöpumpulla, joka onkin koiran ja kahden kissan huushollissa tarpeen. Talouden suurin säästökeino Energiaperhe-kilpailun aikana on ollut ilmalämpöpumpun hyödyntäminen.

- Ilmalämpöpumppua on opittu jo hienosti hyödyntämään, eikä sähköpattereita enää juuri käytetä, Malkus Lindroos havainnoi.

- Vielä olisi mahdollista vähän parantaa. Esimerkiksi silloin, kun ketään ei ole kotona eikä puhallusääni häiritse ketään, voidaan ilmalämpöpumpun puhallusta laittaa isommalle.

Malkus Lindroos kiersi energiaperhe Kollin-Härmän kodin lämpökameran kanssa. Kameran näytön värivaihteluiden avulla voidaan havaita, mistä lämpöä vuotaa ulos tai missä ovat kylmän ilman tuloaukot.

- Lämpökameran avulla huomasimme, että tässä talossa lämpö painuu alaspäin kivirakenteita pitkin, Malkus kertoo.

- Saimme Malkukselta mieluisaksi tehtäväksi hankkia oikein paksuja, uusia mattoja kotiin, Anniina iloitsee.

Energiaperhe Kollin-Härmä ilmoittautui Vattenfallin Energiaperhe -kilpailuun saadakseen yksinkertaisia neuvoja ja lisätietoja arjen valintoihin. Säästötavoitteekseen pariskunta asetti 50 %. Kilpailua on nyt takana kolme kuukautta, ja säästöprosentti yli 40. Timo Kollin ja Anniina Härmä vakuuttavat nauttineensa kilpailusta ja sen tuomista muutoksista, eivätkä rahalliset säästötkään haittaa.

- 180 euroa kolmessa kuussa tietää useita satasia vuodessa, pariskunta laskeskelee.

- Kymmenessä vuodessahan olemme säästäneet lähes hevosen verran!, Timo Kollin nauraa.